Mielessä kevät

Pikkuhiljaa olen päässyt taas kiinni normaaliin elämään. Eilen tuntui hienolta päästä ulos, vaikken joutunutkaan lepäilemään kuin pari päivää. Aurinko paistoi, linnut lauloi ja tuntui tosi keväiseltä. Mahtavaa, kun valo lisääntyy kokoajan. Innostun vuodenajoista aina vähän aikaisessa vaiheessa ja nyt tunnun elävän jo kevättä, vaikka taas tänään pyrytti lunta. Kevät mielessä vaihdoin puhelimeeni suloiset pinkit kuoret. 

musta paita & Nike AF1 - Defshop (molemmat saatu)

En ollut tennareilla ulkona muuta kuin kuvanottohetken. Nike Air Force 1 -kengät on uudet lempparini ja olen käyttänyt niitä jo monesti töissä. Upeat, raikkaat ja hyvät jalassa! En millään malta odottaa, että saan ne myös ulkokäyttöön ja eri asuihin yhdisteltyä.

Me vietetään huomenna perhepäivää, kun meillä on kerrankin yhteinen kokonainen vapaapäivä. Ollaan ajateltu mennä luonnontieteelliseen museoon, johonkin syömään ja ihan vaan kiertelemään Helsinkiin. Kiva päästä kotinurkista hetkeksi pois ja viettää aikaa koko perhe yhdessä.    
 

Jakaako joku kanssani kevät-intoilun? 

Kaksikielisyys

En ole maininnut vielä täällä, että pitkän pohdinnan jälkeen vaihdoin poikien kanssa käyttämäni kielen kokonaan ruotsiin. 

Muistatte varmaan, kun pohdin Jimin ja Theon päivähoitopaikkaa; valitako suomen- vai ruotsinkielinen päiväkoti? Päädyttiin hakemaan ruotsinkieliseen ja saimme molemmille paikat tästä lähettyviltä sijaitsevasta päiväkodista. Päiväkodissa minua kannustettiin ehdottomasti puhumaan pojille ruotsia. Siihen saakka olin vain laulanut ja lukenut heille ruotsiksi. Meni muutama kuukausi ja pojat sopeutuivat hienosti ruotsinkieliseen ympäristöön. He alkoivat itse tuottaa jonkin verran ruotsia ja joulukuun aikana tuli vaihe, jolloin he alkoivat toistaa ihan kaiken mitä kuulivat.

Silloin tuli mieleeni, että se on nyt tai ei koskaan. Vaihdoin kielen suomesta ruotsiin kertaheitolla. 

Pari ensimmäistä päivää pojat olivat hieman hämillään ja tuntuivat kokevan ruotsinkielen kuuluvan vain dagikseen. Hetken hämmennyksen jälkeen kaikki loksahti paikoilleen enkä osaa enää kuvitella puhuvani mitään muuta kieltä heille. On uskomatonta miten nopeasti he ovat vastaanottaneet kaksi kieltä. Nyt se on molemmille täysin selvää, että isin (ja valtaosan läheisten) kanssa puhutaan suomea ja äidin, vaarin (ja muutaman muun) ja dagiksen kanssa ruotsia.

Kielen vaihtamisesta on nyt vajaa pari kuukautta ja pojat ymmärtävät kaiken mitä sanon. Theo käyttää aktiivisesti ruotsia ja toistaa kaiken. Jimi toistaa, mutta ei hae sanoja itse kovinkaan usein. Vaihtoehtoja kysyessäni esim. maito vai vesi, vastaa ruotsiksi kun kuulee sen ensin minulta.

Itse totuin ruotsin käyttämiseen yllättävän nopeasti. Tuntuu hassulta jos meillä on esim. poikien ikäinen veljentyttöni leikkimässä ja joudun yhtäkkiä puhumaan lapselle suomea. Olen niin mieltynyt nyt ruotsiin. Hassua tässä on se miten se vaikuttaa meidän yhteistyöhön Jessen kanssa. Ollaan saatu parit naurut, kun olen sanonut pojille jotain mitä isi tekee ja pojat odottavat isiä. Ihmettelen "etkö sä laita sitä päälle?", kunnes tajuan ettei Jesse ole ymmärtänyt yhtikäs mitään. Täytyy aina muistaa kerrata sama myös Jesselle. Nyt hän on tosin oppinut jo peruskäsitteitä ja sanoja.

Ollaan todella tyytyväisiä tähän päätökseen!    

Lempipaikkani kotona

10 plussan äiti -blogin Matulta tuli kiva haaste: 

Tässä haasteessa otat kuvan tai kuvia siitä paikasta joka on lempparisi kotona. Sen jälkeen julkaise kuva ja kerro miksi valitsit juuri sen paikan. Onko se paikka jossa voit rentoutua? Onko siellä paras sisustus? Liittyykö siihen eniten muistoja vai miellyttääkö se muuten vain silmää? Muista haastaa lopuksi kolme bloggaajaa mukaan.

Ei kestänyt kauaa miettiä mikä on lempipaikkani. Se on olohuoneen valkoinen sohva mukavilla tyynyillä, pehmeällä viltillä ja taljalla.

Sohvalla on mukava olla, siinä köllötellään poikien kanssa, siitä näkee koko olohuoneen ja pystyy seuraamaan poikien leikkejä, siinä katsotaan Jessen kanssa leffoja ja Jesse hieroo jalkojani, siinä on hyvä ottaa päiväunet ja nyt ollessani sairaana siitä pääsee kuitenkin olemaan mukana muun perheen touhuissa.

Ehdoton lempipaikkani!

Haastan mukaan kaikki, 

kertokaa omat lempipaikkanne!

Laukkuhaaveita

Unelmoin Michael Korsin laukusta. Kyseinen merkki on ollut suosittu jo pitkään, mutta vasta nyt olen "löytänyt" sen ja mennyt ihastumaan pahasti. Eniten käytän olan yli menevää crossbody -mallia, koska se on niin helppo etenkin lasten kanssa. Tykkään siitä, että kädet on vapaana. Kannan mukana yleensä vaan tärkeimpiä; puhelinta, pientä lompakkoa, paria huulirasvaa/punaa ja kotiavaimia. Ne kaikki mahtuu helposti myös pienempään laukkuun.

Sain Jesseltä hääpäivälahjaksi MK:n pienen kultaisen lompakon ja siitä se sitten lähti. Sen jälkeen hankin saamallani lahjakortilla Korsin aurinkolasit Instrumentariumista ja tilasin mustan crossbodyn hopeisilla yksityiskohdilla Stockalta. Olen myynyt vanhoja laukkujani eteenpäin ja päättänyt panostaa vain muutamaan kestävään nahkalaukkuun, joita käyttää päivittäin.

Kokosin tähän muutaman suosikkini Zalandosta, jossa on hyvä MK-valikoima: 

kuvat lainattu: Zalando

Ensimmäisenä on kaunis vaalea Jet Set pikkulaukku - vanilla. Alkuun en pitänyt koko laukun kattavista MK-logoista, mutta niin se mieli muuttuu ja nyt laukku on must have.

Toisena suloinen Jet Set travel olkalaukku - ballet. Sävy on upea ja pinta hieman kimaltava. Ehkä uusi lempisävyni.  

Kolmantena ihanan raikas Jet Set travel olkalaukku - coral. Väri tosin on sellainen, että sitä tulisi varmaan pidettyä enemmän keväällä ja kesällä, mutta niihin vuodenaikoihin laukku olisi täydellinen.

Muita laukkuihmisiä?

ps. Zalandon alesta löytyy monta Michael Korsin tuotetta, kannattaa tsekata jos kiinnostaa. 

 sisältää mainoslinkkejä

Huonoa tuuria

Eilen piti olla hoitopäivä viikon tauon jälkeen. Herätin pojat hyvissä ajoin ja mentiin syömään aamiaista. Olin laittamassa leipiä, kun yhtäkkiä tunsin kovan kivun selässäni ja lyyhistyin lattialle. Ihan kuin joku olisi iskenyt veitsen lapaluiden väliin. Kipu oli niin kova, että oli vaikea hengittää. Sain onneksi otettua puhelimeni ja soitin Jesselle. Pojat istuivat syöttötuoleissaan ja ihmettelivät. En tiennyt yhtään mistä kipu johtuu, koska en ole koskaan kärsinyt selkäongelmista. Jesse oli aika kaukana töissä ja alkoi soitella lähellä asuville jos joku pääsisi meille. Vartin verran makasin keittiön lattialla ja sen verran pääsin liikkumaan, että sain ohjeistettua pojat pois tuoleistaan. Raahauduin olkkarin matolle, Jimi leikki ja touhusi, mutta Theo istui kokoajan vieressäni liikkumatta. Pian äitini soitti, että on tulossa meille ja siskoni pääsi onneksi kyyditsemään minut lääkäriin. Sain yksityiseltä nopeasti ajan lempilääkärilleni ja kaikki hoitui hyvin. Selkään oli iskenyt paha noidannuoli. Sain kaksi piikkiä ja vahvat kipulääkkeet kuurina syötäväksi.

Loppupäivä meni enemmän tai vähemmän nukuksissa. Äitini oli meillä sen aikaa, että Jesse tuli ja illalla työkeikan ilmaantuessa Jessen vanhemmat tulivat meille auttamaan. On tosi avuton olo, kun en voi kuin maata ja hetken istua tai liikkua. En tiedä mitä oltaisiin tehty ilman apua, korvaamatonta.

Toivottavasti en koe enää koskaan samaa, vaikka nyt tiedänkin ettei mistään sen vakavammasta ole kyse. Pelästyin aikalailla, kun jalat petti enkä päässyt heti lattialta ylös. Nyt Jimi ja Theo ovat onneksi parantuneet ja pääsivät tänään pitkästä aikaa dagikseen. Jesse hakee heidät iltapäivällä ja ilta ollaan yhdessä kotona.     

Rakkaat kaksoset

Jimi katsoo itseään peilistä pitkään, kunnes osoittaa peilikuvaansa ja toteaa: "Theo!"

minä: "Jimi menee huomenna sitten dagikseen"
Jimi: "Jimi dagikseen, Theo dagikseen"

minä: "Theo kuka heitti auton?"
Theo: "veikka heitti.... ....Theo heitti"
Jimi: "Jimi ja Theo heitti"

Jimi itkee. Theo menee veljen luo, ojentaa rakkaimman unipupunsa ja silittää.    

KIITOLLINEN 

 

SIUNATTU 

 

ONNELLINEN

Ihanaa kaksosten päivää!

Tyypillinen lauantaipäivä

Ei nyt ehkä kaikista tyypillisin, koska en kuitenkaan ihan joka lauantai ole töissä eivätkä pojat sairaina. Yleensä me ulkoillaan 1-2 kertaa päivän aikana ja pyritään tekemään jotain extraa viikonloppuisin, kuten käydään sisäleikkipaikassa leikkimässä, nähdään kavereita, käydään ostoksilla tai jossakin meille uudessa puistossa. 

8.40 herään ja kiitän vallitsevaa hiljaisuutta - aamukahville! Herätän Jessen ja ehditään juoda kaffet ennen kuin Jimi herää. Jimi herää 9.15 ja huutelee ekana isiä ja veikkaa. Jesse hakee Jimin ja siinä vaiheessa Theokin kuulee kutsun ja herää. Jesse valitsee pojille vaatteet ja he tulevat alakertaan. Jimi juttelee innoissaan, mutta Theo viihtyy isin sylissä heräilemässä. Hetken päästä pojat käyvät potalla ja tehdään aamutoimet.

9.30 syödään aamupala yhdessä. Yleensä annetaan pojille kaksi vaihtoehtoa, josta saavat valita mieleisensä. Tänä aamuna leivät, kaurajuomaa ja mandariinit. Aamiaisen jälkeen tykätään loikoilla ja ottaa iisisti, kun siihen on viikonloppuisin mahdollisuus. Theo ja Jimi purkavat autokorin ja ajelevat automatolla samalla kun me juodaan vähän lisää kahvia.  

Luetaan kirjoja, leikitään, pojat temppuilevat Jessen tekemällä temppuradalla ja katsotaan perjantainen Taavi (se on poikien ehdoton lempiohjelma). Innostun vaihtamaan tuikkukuppeja yms. koristeita vähän keväisempiin ja käyn vitriinikaappia läpi, jossa säilytän kaikki aarteeni.

11.30 Jesse ja pojat alkavat valmistella lounaaksi savustettua lohta. Siirryn yläkertaan valmistautumaan työpäivään. Valitsen vaatteet, meikkaan ja laitan pesukoneen päälle sekä poikien sängyt valmiiksi päikkäreitä varten. Ehdin vielä syödä lounaan ennen lähtöä. Theo ja Jimi rakastavat kalaa ja perunoita ja syövät isot annokset. Sanon pojille ja Jesselle heipat ja lähden töihin. Työvuoro on tänään 13-18, onneksi ehdin vielä illalla olla poikien kanssa.

12.45 pojat menevät päiväunille. Ei mene kuin hetki niin molemmat ovat unessa. Flunssa ja sahaava kuume tekee tehtävänsä; nukkumaanmenon kanssa ei ole ollut nyt mitään ongelmia. Molemmat ovat niin väsyneitä.

kengät - Nike Air Force 1 (saatu DefShop)

14.30 yläkerrasta kuuluu "iisii". Välipala ja leikkiä. Ei olla voitu ulkoilla viikkoon kuumeen takia, joten sisällä oleminen tuntuu ymmärrettävästi tylsältä potilaiden mielestä. Välillä leikitään yläkerrassa, jossa on eri lelut ja paljon tutkittavaa.

18.15 tulen kotiin ja meille on tullut Jimin kummit kylään poikien bestiksen (labradorinnoutaja) kanssa. Pojat ovat innoissaan ja leikkivät koiran kanssa. Illan mittaan Theolle nousee taas kuume ja vointi menee heikoksi.

19.30 syödään iltapala ja tehdään iltatoimet. Theo nuokkuu isin sylissä ja Jimi purkaa illan virtapiikkiään.

20.45 pojat menevät nukkumaan. Theo nukahtaa pieneen silitykseen samantien. Jimi juttelee itsekseen hetken, kunnes nukahtaa.      

Katsotaan Jessen kanssa eiliset Emmerdalet ja juon ison kupillisen teetä. Olen niin väsynyt, että menen aika pian poikien perään nukkumaan. Jesse jää katsomaan jotain leffaa. Yöllä Theo huutaa isiä kerran saadakseen vettä, mutta muuten pojat onneksi nukkuvat.

Mitä teidän viikonloppuihin kuuluu?