Sivut

torstai 23. tammikuuta 2020

Kotona 1,5-vuotiaiden kaksosten kanssa verrattuna yhteen 1,5-vuotiaaseen


En voi olla miettimättä sitä aikaa, jolloin pojat olivat 1,5-vuotiaita ja miten erilaista arki oli silloin kuin nyt 1,5-vuotiaan Ellenin kanssa. 

Viiden vuoden takaiset muistot tulivat mieleen pohtiessani paikkaa meidän oliivipuulle. 

Pojat olivat tihulaisia, sanan koko merkityksessä. Meillä ei ollut käytännössä mitään olohuoneessa silloin, kun he olivat pieniä. Kaikki koriste-esineet olivat piilossa korkeassa kaapissa ja olohuoneeseen oli tehty barrikaadeja huonekaluista, jotta pojat eivät mm. pääse lähelle televisiota ja heidän menemisiään voi edes hieman rajata.

Kokeiltiin silloin kaikki perinteiset keinot tihuloimisen vähentämiseksi: kiellettiin, ohjattiin huomio muualle, ei oltu huomaavinamme, mutta lopulta oli pakko poistaa kaikki se, mikä eniten aiheutti päänvaivaa, ihan vaan että pysyttiin järjissämme. Kukat pois, koska multaleikit, ylimääräiset huonekalut pois, koska vaarallinen kiipeileminen, laatikot teipillä kiinni, koska meidän tärkeitä tavaroita ja papereita jne.

Silloin sain kommenttia, että se on meistä vanhemmista kiinni millaisia lapsemme ovat ja meidän syy kun he tekevät "tyhmyyksiä". Tässä kohtaa voin vannoa, että me tehtiin kaikkemme ja löydettiin se oikea tapa toimia vilkkaiden ja kekseliäiden lastemme kanssa, mutta hyvin paljon on kiinni myös siitä millainen lapsen luonne on. 1-3 ikävuodet olivat todella raskaita ja hermoja raastavia kaksosten kanssa.

Tiedättekö mikä oli ärsyttävintä? Pieni poika tietää tekevänsä jotain kiellettyä, katsoo vanhempaan päin naama omahyväisessä hymyssä ja kuin hidastettuna jatkaa toimiaan!

Tässä pojat olivat saaneet valkoisen rahin raahattua portaiden alta, kuljettivat sen tuohon päästäkseen valonkatkaisijalle - yhteistuumin tietty


Seurassa tyhmyys tiivistyy, se alkoi jo pienenä. Pojat olivat mahdottomia, he ehtivät keksiä vaikka mitä jo pelkästään sinä aikana, kun kävin vessassa. He kasasivat leluista pinon ja auttoivat toinen toisensa ylemmäs saadakseen jotakin haluamaansa. He yllyttivät toisiaan ja suojasivat toisen selustaa. Toisinaan oltiin molemmat Jessen kanssa ällistyneitä siitä, miten he edes ovat keksineet jotain niin nerokasta - ja tyhmää.

Nyt sille ajanjaksolle voi jo nauraa, mutta onneksi en enää elä sitä tihulaisuuden kultakautta. Pojat olivat hurjan suloisia ja ihania, rauhallisiakin hetkiä oli, mutta stressi siitä mitä vielä sattuu ja jatkuva vahtiminen ja ohjaaminen/kieltäminen, huh!

Arki Ellenin kanssa on rauhallista. Hän viihtyy itsekseen, tutkii leluja ja on yleisesti ottaen varovainen. Hän ei kiipeile eikä koske meidän tavaroihin. Luulen sen johtuvan osittain siitä, että hän katsoo mallia isoveljiltään (jotka ymmärtävät jo jättää kasvit yms. rauhaan). Ellenillä on hyvät roolimallit ja hän on yksinkertaisesti luonteeltaan erilainen.

Oliivipuu löysi paikkansa lopulta ison hopeisen lyhdyn ja jalkalampun vierestä olohuoneesta. Näin ei todellakaan olisi ollut silloin, kun kaksosemme olivat 1,5-vuotiaita... 

Samaistuuko kukaan?

2 kommenttia:

  1. Todellakin samaistun! Meillä niin päin että esikoinen on nyt 4-vuotias, ja kaksoset reilu 1,5-vuotiaita. Ja kyl täs vähän hermoja koetellaan...:D Yhden kanssa oli meilläkin todella rauhallista ja poika viihtyi hyvin itsekseen ja leikit sujui, elämä oli jo tosi helppoa hänen kanssaan, vaikka vilkas meneväinen poika hänkin oli. Kahden kanssa saa olla kokoajan helisemässä :D

    Ärsyttää nämä "Silloin sain kommenttia, että se on meistä vanhemmista kiinni millaisia lapsemme ovat ja meidän syy kun he tekevät "tyhmyyksiä"" kommentit, koska se on niin erilaista kahden kanssa. JA todennäköisesti tuokin kommentoija on joku jolla ei omaa kokemusta kaksosista ole..

    Hauskaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah joo! Jos jotain opin kaksosten vauva- ja taaperoajasta niin sen, että vain toinen monikkovanhempi voi aidosti ymmärtää millaista arki kaksosten kanssa on! Onneksi olen saanut vertaistukea monelta kaksosten vanhemmalta! :)

      Kivaa loppuviikkoa teille! :)

      Poista

Kiitos kommentista! <3