Bloggaajien inspiraatiopäivä - #BID

Pari viikkoa sitten oli tuttuun tapaan bloggaajien inspiraatiopäivä - bloggers' inspiration day, johon osallistuin. Paikkana oli Konepajan Bruno, joka sopi siihen tarkoitukseen täydellisesti. Olen osallistunut kyseiseen tapahtumaan jo useamman kerran, mutta tämän kertainen oli ehdottomasti lempparini. Ihastuin paikkaan ja inspiroiduin jo pelkästään siitä.

Osastot oli todella mielenkiintoisia ja kotiinviemiset huippuja ja just omaan makuun sopivia. Sain Gladen tuoksukynttilöitä ja erilaisia kodin raikastajia, Hugo Bossin hajuvesi -uutuuden The Scent for Her, Max Factorin uutuusripsivärin False Lash Epic (on ollut käytössä siitä asti, tykkään!), juomapullon, Vero Modan farkkupaidan, kynsienhoitosetin, kynsilakan, teetä ja lahjakortin Vilan ja Vero Modan liikkeisiin.   

Testasin Instrumentariumin pisteellä silmälaseja ja kävin kuvauttamassa itseni lempikehysteni kanssa. Tulette näkemään valitsemani kehysmallin piakkoin. Syötävää oli tarjolla New York loungessa ja kuohuvaksi valitsin Fresitan. Se ei petä koskaan!

Päivä oli todella onnistunut ja inspiroiva. Oli kiva päästä hetkeksi taas keskittymään vain blogijuttuihin kaiken sen opparin kirjoittamisen keskellä. Ainoa harmi näissä tapahtumissa on se, etten tunne ketään. Olenkohan ainoa, jolla ei ole blogiseuraa? Olisi kieltämättä vähän mukavampi mennä tapahtumiin jos olisi edes yksi tuttu. Monen blogia luen ja välillä jätän kommentteja, mutta siihen se jää. Miten blogimaailmassa tutustutaan? Mennään vaan juttelemaan, kun törmätään?

Energistä uutta viikkoa kaikille!

Päällimmäisenä kiitollisuus

Tänään on keskoslasten päivä. Neljäs vuosi, kun se koskettaa henkilökohtaisesti. Ennen Jimin ja Theon syntymää ei keskosuus ollut minulle tuttua. Yhtäkkiä olin kahden keskosen äiti, jota pelotti ottaa maitotölkin kokoiset vauvat syliin. Hengitystä piti tarkkailla monitoreista, maito meni pitkään nenämahaletkun kautta ja sängyissä oli lämpöpatjat pitämässä yllä sopivaa ruumiinlämpöä.

Viikko meni Lastenklinikan teho-osastolla, josta molemmat siirrettiin meidän lähisairaalaan. Siellä keskityttiin vahvistumiseen, kasvamiseen ja syömisen opetteluun kolmen viikon ajan. Istuin päivät sairaalassa pitäen pieniä vauvoja sylissäni, tein pesut ja vaipanvaihdot ja vuorotellen imetin ja pumppasin. Jesse oli töissä ja tuli iltaisin osastolle, jossa jatkettiin yhdessä kenguruhoitoa. Aika meni loppupeleissä nopeasti ja pian pikkuiset olivat jo kaksikiloisia ja koitti kotiinlähdön aika.

Kotiinpääsy oli ihanaa, vaikkakin todella pelottavaa. Oli pakko luottaa omiin taitoihin. Jimi kotiutui monitorin kanssa, joka ilmoitti jos happisaturaatio laski liian alas. Oli ihan hirveää herätä koiranunesta yöllä koneen alkaessa hälyttää. Onneksi pieni herättely ja muistutus hengittämisestä riitti ja tilanne tasaantui itsestään. Vanhemmaksi tuleminen ei tapahtunut normaalin ja oletetun kaavan mukaan, mutta silti oli tunne, että tilanne oli hallinnassa ja kullanarvoisesta ja ohikiitävästä vauva-ajasta osasi myös nauttia.  

Ennenaikaisuus vaikutti keuhkoihin ja altisti mm. infektioastmalle. Jimi ja Theo ovat sairastelleet paljon elämänsä aikana, on ollut pitkät korvatulehduskierteet ja ruoka-aineallergioita. Kaikkiin näihin on epäilty ennenaikaisuutta osasyyksi. Puolen vuoden iässä alkanut raastava yöhuuto laitettiin kehittymättömän suoliston syyksi, vaikka johtui maitoallergiasta. Kaikkea ei voi kuitata ennenaikaisuudella, vaikka keskosena syntyneistä onkin kyse. Mitään vakavaa ennenaikaisesti raskausviikolla 31+0 syntymisestä ei aiheutunut.

Jimin ja Theon saama hoito oli mieletöntä, Suomessa osataan! 

Kiitollisuus, se on päällimmäisenä mielessä. Eikä vain keskoslasten päivänä, vaan joka ikinen päivä. Olen kiitollinen kahdesta terveestä lapsestani.

Hyvää keskoslasten päivää ja voimia kasvamiseen kaikille pienille ihmeille! <3      

Theon oma juhlapäivä

Me vietettiin eilen Theon nimipäivää. Oikea päivä oli keskiviikkona, mutta olin silloin iltavuorossa. Theo odotti nimipäiväänsä kovasti ja olikin yhtä hymyä tullessaan kotiin dagispäivän jälkeen. Olin tehnyt joulutorttuja, Marianne-rouheella päällystettyjä suklaapalloja ja pipareita, jotka koristelin. Theon pipareissa oli T tai Theo. Pojat tunnistavat jo nimensä tekstistä ja tavaavat kirjaimia, joten omat nimipiparit oli iso juttu. Yleensä kaupassa käydessäkin vähän väliä huutavat, että "katso: Jimin kirjain J, T  Theo, E on Emilie" jne. Kodin ykkösessä käydessä piti jäädä hetkeksi tavaamaan ja miettimään tuttujen nimiä, kun siinä ei ollut kummankaan pojan etukirjainta...

Theo sai muutaman lahjan, joilla he leikkivät Jimin kanssa yhdessä koko illan. Vieraina oli tädit, setä, mummi ja vaari, mummo ja pappa ja Helmi-koira. Pitkästä aikaa oli kokonainen päivä ilman uhmaa ja illalla nukkumaan mennessään Theo sanoi, että oli tosi kivat "kalas" eli juhlat.

Nimipäivien viettäminen on kiva tapa antaa Jimille ja Theolle omat juhlapäivät, koska syntymäpäivä on yhteinen. Theosta näki eilen selvästi miten paljon hän nautti saamastaan huomiosta. Meidän perheessä nimipäivät on aina muistettu ja on saanut pienen lahjan, mutta Jessen perheessä oltiin ihmeissään, kun ensimmäisen kerran laitoin kutsun Jessen nimipäiväkahveille meidän parisuhteen alkuaikoina. Niin ne tavat eroaa.

Huomioitteko te nimipäiviä?       

Vastaukset kysymyksiin: Mummi

Mikä oli mummin ensireaktio saadessaan kuulla tyttärensä raskaudesta? :) 

Olin todella onnellinen, tiesin kuinka paljon Nanna ja Jesse toivoivat perheenlisäystä ja se, että tulossa on kaksoset sai minut onneni kukkuloille. 

Miten kuvailisit Jimiä yhdellä sanalla? Miten kuvailisit Theoa yhdellä sanalla?

Jimi sovitteleva, Theo tempperamenttinen 

Miten tulet toimeen vävysi kanssa?

Erittäin hyvin, Jesse on todellinen unelmavävy. Asumme lähekkäin ja näemme tosi usein, Jessen mielestä ehkä välillä jopa liiankin usein, mutta ei se koskaan valita, välillä Jesse käy meillä poikien kanssa kahvittelemassa kun Nanna on töissä, tulee siis käymään ilman Nannaakin.   

Onko Jimillä ja Theolla juttuja, joita he tekevät selkeästi enemmän mummin kanssa?

Ei varsinaisesti, kyllä me tehdään samoja juttuja kuin he tekevät kotonakin, mutta voi olla, että mummilla on hiukan tiukempi "kuri" tietyissä asioissa.

Tykkäävätkö pojat paljon samoista vai eri asioista?

Pojat tekevät lähes kaiken yhdessä ja jos eivät ole yhdessä niin kyselevät jatkuvasti missä veikka on. He eivät välttämättä tykkää juuri samoista asioista, mutta koska heillä on niin tiivis yhteys niin usein veikan esimerkki vetää mukaan niin hyvässä kuin pahassa, tarkoitan siis tihutöitä =).

Asutteko lähekkäin?

Asumme lähekkäin, kävellen matkaan menee alle 10 minuuttia, poikien kanssa hieman pidempään kun pitää tutkia ja ihmetellä kaikenlaista matkan aikana. 

Mitä mieltä mummi on Nannan bloggaamisesta? :)

Kirjoittaminen on hyvä tapa purkaa tuntojaan ja kertoa niistä asioista, joista haluaa kertoa. Luulen, että varsinkin poikien ollessa vauvoja oli kirjoittaminen Nannalle jopa terapeuttista. Kirjoittelen itsekin, varsinkin runoja, joten Nanna on tainnut periä kipinän minulta. Olen siis todella tyytyväinen siihen, että Nanna pitää blogia. 

Millainen lapsi Nanna oli? =) 

Nanna oli todella rauhallinen, kiltti ja aurinkoinen lapsi, jolla oli hyvä itsetunto. Uskalsi olla juuri sellainen kuin oli, ei mennyt massan mukana. Murrosikää ei tullut, emme ole kertaakaan tapelleet vielä tähän päivään mennessä. Nanna on paras ystäväni, matkaseuralaiseni, "terapeuttini", kriitikkoni varsinkin vaatteiden suhteen, sanoo aina suoraan onko outfit hyvä vai huono =) Olemme siis todella läheisiä, näemme tai ainakin viestittelemme päivittäin ja touhuamme milloin mitäkin joko kahdestaan tai koko perheen kanssa. Olen siis monessa mukana.    

Kiitos kysymyksistä! Seuraavaksi Jesse ja minä vastausvuorossa! 

Mummille kiitos vastauksista! <3

Meidän kuulumisia

Tultiin vasta äsken sisään, koska Jimi ja Theo innostuivat lumesta niin paljon. Aamulla maassa oli vähän valkoista, mutta nyt iltaa kohden sai tehdä jo ensimmäiset lumityöt. Kaivoin poikien Stigat varastosta ja laskettiin mäkeä 1,5 tuntia. Hyvä treeni samalla, kun vetää kahta 15 kiloista perässä ylös mäkeä kerta toisensa jälkeen. Ensilumi!  Lumen myötä otin esiin viime vuonna ostamani Michael Korsin talvikengät. Ne on vielä ihanammat kuin muistin!

Me ollaan jo tovi intoiltu alkavaa talvikautta ja tulevaa joulua. Tehtiin ensimmäiset joulutortut ja korkattiin glögikausi pari viikkoa sitten. Viikonloppuna tehtiin pipareita ja laitettiin tähtivalo ikkunaan. Yritän jarrutella muiden joulukoristeiden kanssa vielä jokusen viikon, ettei niihin kyllästy jo ennen joulua...

Perjantaina Jimi ja Theo saavat toista kertaa putket korviinsa. Osastolla Helsingissä on oltava klo. 7.45. Onneksi aika on ihan aamusta, niin on helpompi paastota ennen nukutusta. Vähän jännittää, etenkin kun nyt pojat ovat jo niin isoja, että ymmärtävät paremmin mitä tapahtuu. Viime vuonna putkitus meni ongelmitta eikä nukutuksestakaan tullut kiukkuisuutta tai mitään mistä varoiteltiin. Eiköhän se tälläkin kertaa suju.

Lauantaina on kivaa ohjelmaa vastapainoksi jatkuvalle tietokoneen ääressä istumiselle ja opparin kirjoittamiselle. Päivällä järjestetään bloggaajien inspiraatiopäivä (bloggers' inspiration day), jota odotan innolla. Illalla pojat pääsevät mummolaan yökylään (jos kaikki menee perjantain putkituksessa hyvin) ja me mennään Jessen kanssa juhlistamaan meidän kaverin kolmekymppisiä.

Ihanaa loppuviikkoa!

I love me -messut 2016

Viime viikonloppuna järjestettiin I love me -messut* Helsingin messukeskuksessa. Kävin siellä kahtena päivänä, perjantaina ja lauantaina. Ihmisiä oli yllättävän paljon koko ajan ja muutama ständi oli niin täynnä, ettei siellä mahtunut kunnolla liikkumaan. Mm. Nyxille oli jatkuvasti tunkua ja useimmista tuotteista parhaat sävyt oli jo loppuneet. Ostin sieltä meikin viimeistelysuihkeen ja Nyx Lingerie -huulilakan.

Kiertelin enimmäkseen kauneus- ja muotipuolilla. Tällä kertaa terveys- ja hyvinvointipuoli tuntui olevan suurempi kuin aikaisemmin..? Kokonaisuudessaan petyin hieman messutarjontaan, ensimmäistä kertaa ikinä. Kaikki muut, joiden messujuttuja olen lukenut ovat olleet tyytyväisiä. Taisin odottaa liikoja. Pettymyksestä huolimatta tein myös hyviä löytöjä. 

 

Ostin muutaman pallovaloihin tarkoitetun yksittäisen pallon, sillä n.vuosi takaperin Jimi ja Theo 2v. painelivat pallovalojani saaden osan palloista ihan ryttyyn. Oli jo aikakin ostaa uudet tilalle. Onneksi rikkominen ja tihuloiminen on vaihtunut ihailuun. Pojat rakastavat pallovaloja ja saivatkin Hullareilta omat valkoiset pallovalot huoneeseensa. Katri Niskasella oli varastomyynti, josta ostin kauniin kultakimalteisen "kauluksen". Se on sopivan näyttävä ja hauska yksityiskohta pukeutumiseen. Muita ostoksia oli mustat karvasomisteiset kengät, hanskat, käsintehty avainnauha, muutama huulipuna ja kasa invisibobble -ponnareita. Invisibobblella oli roosa nauha -ponnari, joka oli pakko saada. Vaaleanpunainen ruusukultaisella koristeella, niin nätti ja tuotto hyvään tarkoitukseen.      

Kävittekö messuilla, 

mitä piditte? 

*messuille saatu bloggaajapassi

Viimeisiä viedään

Nyt on meneillään ne kriittisimmät hetket opinnäytetyön suhteen. Hassua ajatella, että kolmen viikon päästä olen palauttanut työni jo arvioitavaksi. Paljon on mielestäni vielä muokattavaa, lisättävää ja kokonaisuuden hiomista. Pitäisi vaan osata päättää milloin se on valmis ja lopettaa. Tämän ja ensi viikon käytän vielä tiiviisti oppariin, joten blogissa saattaa olla hiljaisempaa. Vastauspostaus laittamiinne kysymyksiin ilmestyy, kunhan ehdin syventyä vastaamiseen kunnolla. 

Viime viikolla kävin Hulluilla päivillä. Kerrankin onnisti ja sain ostettua pojille Vikingin gore tex -talvikengät. Yleensä olen yrittänyt saada netistä tilattua, mutta tällä kertaa menin myymälään ja kenkiä oli vielä hyvin jäljellä. Kenkien lisäksi ostin molemmille Reiman hanskat, collegehousut ja joululahjaksi muutaman kirjan, palapelin ja sähköhammasharjat. Lastenhuoneeseen ostin yövaloksi pallovalot ja itselleni korvikset ja olohuoneeseen palmuvehkan. Palmuvehka sopii täydellisesti meille, niin helpohkon hoidon kuin ulkonäön puolesta! Sunnuntaina meidän lähikoululla järjestettiin MLL:n kirppari, jossa olen perinteisesti käynyt äitini kanssa. Onneksi mentiin tälläkin kertaa, sillä tehtiin hyviä löytöjä. Jimille ja Theolle löytyi uudenveroisia leluja todella edullisesti ja minulle muutama vaate ja kullanvärinen kynttilänjalka.    

Yritän edelleen pitää kiinni siitä, että pyhitän illat perheelle ellen ole töissä, joten nyt me syödään ja lähdetään sen jälkeen potkutellen puistoon. Koko päivän sisällä istumisen ja näytön tuijottamisen jälkeen tekee hyvää vähän ulkoilla.

Kivaa viikkoa!