Koronatesti ja karanteeni koettu: tällainen oli lasten drive in -koronatestaus

Niin se tuli meillekin, ensimmäinen syysflunssa. 

Ellen ehti olla viikon dagiksessa ja pojat pari päivää koulussa, kun nenät alkoi valua. Soitin koronainfoon, josta soitettiin takaisin kahden päivän kuluttua. Saatiin viiden päivän päähän aika koronatestiin Helsinkiin. Viikko meni siis odotellessa ja jo ennen testausta alkoi tauti helpottaa.  

Lapset olivat tietysti karanteenissa flunssaoireiden takia. Flunssa noudatti perinteistä kaavaa ja pari ensimmäistä yötä meni valvoessa Ellenin kanssa. Kahdelle lapsista piti antaa avaavaa lääkettä ja yhdelle lisäksi nostaa astmalääkitystä. Yleisvointi oli kuitenkin kaikilla onneksi niin hyvä, että pärjättiin kotihoidolla. 

Vuoroteltiin Jessen kanssa kotona olemisen kanssa. Ainoa mikä turhautti; ettei mistään saanut ketään kiinni. Kaikkialla on takaisin soitto -palvelu, mutta olisin tarvinnut töihin sairaslomatodistuksen Ellenistä. Todella turhauttavaa ja hankalaa tässä tilanteessa.   

Koronatesti oli "drive in" uuden lastensairaalan ambulanssipaikalla. Puhuttiin siitä lapsille pitkin viikkoa, jotta he tiesivät mitä siellä tapahtuu. Ajattelin testin oton olevan hankalaa, kun lasta ei saa pidettyä sylissä ja yleensä paniikki kasvaa kun näkee mitä yhdelle tapahtuu ja seuraavana odottaa oma vuoro. 

Testaus meni todella hyvin. Ikkuna avattiin ja mukava hoitaja otti näytteen pitkällä tikulla nenästä. Poikia jännitti enemmän kuin sattui ja kädestä pitäminen riitti. Tikku tuntui kuulemma epämukavalta ja kutitti. Se oli nopeasti ohi. Elleniltä tuli muutama kyynel, mutta siinä se. Hän ei rimpuillut tms. Hoitaja puhui lapsille ruotsia, kun kuuli minun käyttävän sitä. Hän kertoi mitä tekee ja kannusti ja kehui kovasti. 

Tulosten sanottiin tulevan parin päivän sisällä, mutta meillä meni niissä kuusi päivää. Kaksi viikkoa oltiin siis kotona kaikenkaikkiaan. Tulos oli negatiivinen ja loppuviikosta päästiin palaamaan arkeen. Pojilla oli jo ikävä koulua ja Ellen kyseli dagiksen perään. 

Puistossa kahden viikon kotona olemisen jälkeen! 

Nyt toivotaan, ettei ihan heti tule uutta flunssaa vaan saadaan nauttia arjesta ja alkaneesta syksystä! 

Kivaa syyskuun ensimmäistä! 

Oletteko te kokeneet koronatestauksen?   

Flunssa, joka tekee hengityksestä työlästä

Pieni potilas. Ellen on ollut flunssassa tämän viikon. Maanantaina flunssaoireet alkoivat, mutta silloin se oli lähinnä nenän vuotamista. Kolme yötä valvottiin enemmän tai vähemmän, toissayön Ellen itki koko yön. Lopulta saatiin hänet rauhoittumaan hetkeksi vain Jessen rintaa vasten. Vein eilen aamulla pojat esikouluun ja menin Ellenin kanssa terveysaseman päivystykseen.

Olin varma, että joudutaan lastenosastolle, koska hengitys oli siinä vaiheessa todella työlästä ja maito nousi hetkessä liman kanssa ylös. Ellen hengitti avaavaa lääkettä vartin lääkärissä ja pian sen jälkeen sain päivän ensimmäisen hymyn. Lääke auttoi, Ellen piristys ja halusi kävellä itse.

Odoteltiin lääkärissä vielä tunti, lääkäri konsultoi ja kuunteli keuhkot uudelleen. Keuhkoista ei kuulunut enää samanlaista ääntä ja hengitys oli hiukan rennompaa, joten päästiin kotiin. Kotona jatketaan vielä Ventolinen ja tulehduskipulääkkeiden kanssa ja lähdetään herkästi päivystykseen jos vointi huononee. Viime yö jännitti, koska toissayö oli kaikkineen niin järkyttävä ja huoli suuri.

Ellen nukahti klo 21 ja heräsi ensimmäisen kerran vasta 05, jolloin tuli meidän väliin jatkamaan unia kahdeksaan eli yö meni todella hyvin. Mentiin Jessen kanssa ajoissa nukkumaan, koska oltiin valvottu edeltävä yö, joten saatiin itsekin nyt monta tuntia unta.

Ellenillä on selvästi sama taipumus kuin veljillään eli flunssassa hengityksestä tulee työlästä ja siihen tarvitaan apua. Joka kerta pelästyn samalla tavalla, vaikka tiedän varautua ensimmäisten flunssaoireiden ilmaantuessa. Pienet on vaan jotenkin niin hauraita ja ressukoita, kun ovat sairaana.
 
Koko kesä saatiin kaikki olla terveinä, joten vähän osattiin jo odottaa flunssaa, etenkin kun pojat aloittivat esikoulun. Pojilla on ollut vain vähän yskää, joten he ovat onneksi päässeet vähällä.

Ellen on viihtynyt sohvalle tehdyssä pesässään. Paljon tyynyjä, peittoja ja unirättejä <3  

Kivaa lauantaita! 

Vauvan ensimmäinen korvatulehdus

Nyt on koettu ensimmäinen korvatulehdus Ellenin kanssa. 

Panin merkille jo muutama viikko sitten, miten Ellen vähän väliä haroi korviaan. Hän oli kuitenkin terve ja iloinen oma itsensä, joten laitoin sen puhkeavien yläetuhampaiden piikkiin. 

Muutaman viime päivän aikana hän on muuttunut itkuiseksi, nukkunut huonosti päiväunia ja heräillyt öisin pahimmillaan puolen tunnin välein itkien istumaan. Hän alkoi haroa korviaan yhä enemmän ja hänestä huomasi, että jokin vaivasi. Yleensä Ellen on todella tyytyväinen eikä juuri itke, joten ero normaaliin oli huomattava.  

Menin eilen lasten kanssa terveysasemalle, jossa Ellenillä todettiin olevan ärhäkkä korvatulehdus molemmissa korvissa. Se voi olla jälkitauti reilu kuukausi sitten sairastetusta flunssasta. Olen huojentunut, että syy itkulle ja levottomille öille selvisi, koska on rankkaa katsoa vierestä pienen kärsimystä. 

Aloitettiin antibioottihoito eikä tästä toivottavasti tule samanlaista tulehduskierrettä kuin mikä pojilla oli. Pojilla oli korvatulehdus lähes kroonisena yhdessä vaiheessa ja molemmilla on ollut kahdet putket. Heillä korvatulehduskierre loppui toisten putkien ja iän myötä. 

Milloin teillä sairastettiin ensimmäinen korvatulehdus, 

tuliko siitä kierre?

Flunssainen vauva

Ellen on ollut aaltoilevassa flunssassa jo pari viikkoa. Välissä hän oli terve, mutta tukkoisuus, yskä ja rohiseva hengitys teki paluun viikonloppuna.

Käytiin tänään lääkärissä ja kaikki on onneksi hyvin. Keuhkot kuulostivat puhtailta eikä ole kuumetta tai korvatulehdusta. Nyt voin huokaista helpotuksesta ja hoitaa häntä rauhallisin mielin kotona.

Flunssaoireita on helpottanut höyryhengitys, keittosuolasuihke (Physiomer, paras!), pilkottu sipuli sängyn alla, kohotettu sängynpääty ja tarvittaessa särkylääke.

Ellen on nukkunut flunssasta huolimatta hienosti omassa sängyssään ja on syönyt öisin vain kerran. Päivisin olen imettänyt paljon ja syöttänyt sitä mikä maistuu. Ellen syö vähän vähemmän lämmintä ruokaa kuin normaalisti, mutta onneksi puuro ja kylmät hedelmäsoseet ja hedelmät maistuvat.

Eilen Ellen nukkui poikkeuksellisesti päiväunet meidän sängyssä, koska yski niin paljon, ettei rauhoittunut muuten kuin kainaloon. Jesse nukkui hänen kanssaan puolitoista tuntia ja molemmat heräsivät pirteinä.

Toivottavasti tämä menee pian ohi eikä tartu poikiin. Kivaa viikkoa teille!