Sivut

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Äiti jaksaa

Pakko se on, kun ei ole vaihtoehtoja. Onneksi saa myös apua, kun sitä pyytää. Poikien tervehdyttyä sain itse sitkeän flunssan, joka paheni viikonlopun aikana töissä ollessani. Eilen oli pakko mennä lääkäriin, kun olin jo niin voimaton, etten meinannut saada poikia nostettua ja muutenkin jo aamupesujen jälkeen olin ihan loppu. Itkua tihrustaen puin pojat ja päästiin onneksi lääkäriin asti. Sain sairaslomaa pari päivää ja diagnoosin: poskiontelo- ja nielutulehdus. Poskiontelot on vaivannut nyt niin urakalla, että osasin jo aavistaa mistä on kyse. Päässä on ihan kamala paine, samaten vasemmalla puolella kasvoja. Paine yltää hampaisiin asti ja koko yleistila on heikko. Korviin sattuu, pään liikuttaminen sattuu ja jopa vasemman poskipään hipaisu saa aikaan kamalan kivun. Äitini pelasti eilen ja tuli meille hoitamaan poikia ja laittamaan ruokaa. Makasin sohvalla käytännössä koko loppupäivän. Heti noustessa kipu palasi kovana, joten mielelläni olin vaakatasossa. Tänään olo oli hieman parempi, mutta vahvoilla särkylääkkeillä mennään edelleen. Äiti tuli tänäänkin käymään ja oli siihen asti, kunnes Jesse tuli töistä. Nyt Jesse tekee pihatöitä poikien kanssa meidän takapihalla ja minä makaan sängyssä. Huomenna perhetyöntekijän pitäisi tulla käymään eli saan levätä myös aamupäivällä pari tuntia. Pojat lähtevät mielellään hänen kanssaan puistoon. Illalla olisi yksi kiva blogitapahtuma, johon toivon pääseväni. Jos olo on vielä huomenna näin heikko, niin joudun jättämään sen välistä... Toivon parasta!


Meitä on hellinyt aivan ihana keväinen ilma nyt muutaman päivän. Huonosta voinnista huolimatta olen nauttinut siitä, että aurinko paistaa. Sain anopilta kevätkukkia, ne piristää kovasti ja tuo kevätfiilistä vielä enemmän. Eilen me päätettiin monen hyvän yön jälkeen siirtää Jimi kokeiluksi taas lastenhuoneeseen nukkumaan. Illalla siirrettiin sänky yhdessä ja selitettiin Jimille mitä tapahtuu. Kysyttiin: "menetkö nukkumaan veljen kanssa teidän huoneeseen?", vastaus oli päättäväinen: "njoo". Yö meni hienosti. Molemmat nukahti samantien ja nukkui puoli ysiin asti heräämättä kertaakaan. Päiväunet Jimi nukkuu kuitenkin meidän huoneessa matkasängyssä, koska muuten homma menee nauramiseksi ja höpöttämiseksi eikä päiväunia nukuta. Toivottavasti tämä järjestely toimii.


Loppuviikon ohjelma riippuu omasta voinnista, tosi kurjaa olla näin voimaton. Huomaan tämän vaikuttavan myös kärsivällisyyteeni, en jaksa olla yhtä kärsivällinen Jimin ja Theon kanssa kuin yleensä. Odotan jo sitä, että päästään kerhoon, puistoon, kyläilemään yms.

Aurinkoista loppuviikkoa!

torstai 12. maaliskuuta 2015

Ulkovaatteet tälle kaudelle

Tänään oli niin ihana ilma, että oli mentävä ulos. Pojat voi onneksi jo paremmin, nyt minä sen sijaan olen napannut flunssan. Theolla alkaa näpyt kuivua eikä Jimillekään ole tullut uusia sen yhden polvitaipeessa sijaitsevan näppylän kaveriksi. Ehkä tästä ollaan selviämässä... Tiistaina käytiin toisen kerran lääkärissä, jossa saatiin _aika varmaksi_ diagnoosiksi vesirokko. Theon ihottumaa kävi useampi lääkäri tutkimassa ja kaikki kyllä kallistuivat vesirokon puolelle. Jimillä se ilmeni sitten tosi lievänä jos siitä oli kyse.

Vaatteet: haalari, kauluri ja kurahanskat - Lindex / kumisaappaat - Crocs / pipot - H&M  

Nojoo, siis tänä aamuna lähdettiin pitkälle vaunulenkille ja jäätiin sen jälkeen vielä meidän pihaan leikkimään. Muualla ei oikein viitsi nyt käydä poikien kanssa, ettei tartuteta. Meidän piha on onneksi niin kiva, että pojat viihtyy tosi hyvin. Välillä koittavat karkuteille ja aina eri suuntiin, mutta aika hyvin pysyvät kuitenkin näköpiirissä. Kuvasin poikien touhuja tänään ja ajattelin näyttää mitä ulkovaatteita meillä on käytössä nyt lämpimämpien ilmojen tultua.

Haalari on ihan huippu. Se kestää vettä hyvin, on passeli mittasuhteiltaan, siinä on heijastimia ja kiristettävät hihansuut. Se on kevyt ja poikien on helppo liikkua. Haalarien lisäksi meillä on vain villapuvut, siistimmät "kaupunkitakit", kurahousut (Lindex & Rukka), kahdet lapaset, pari pipoa ja tennarit. Uskon, että me pärjätään hyvin yhdellä haalarilla per poika. Syksyksi täytyy miettiä sitten hieman laajempi skaala ulkovaatteita, kun päivähoito alkaa. Vielä pitäisi hankkia kunnolliset välikausikengät. Pakko myöntää, että kyllä tekisi mieli ostaa esim.Popin kuorihaalari kaikilla ominaisuuksilla niin välttäisi ylimääräisen pukemisen = kurahousut. Irroitettava fleece haalarissa olisi kiva. Hintaa sillä on kuitenkin sen verran, etenkin kun x2 niin "tyydyn" Lindexin 34,95€ haalariin. Täytyy testata todellista vedenpitävyyttä jonain märkänä päivänä jättämällä kurahousut pois. Ehkä se ylittääkin odotukseni! ;)   

Crocsin pirteät kumisaappaat oli käytössä jo viime syksynä, mutta onneksi mahtuvat vielä jalkaan. Kurahanskat ostin vasta pari viikkoa sitten, mutta niille on tullut jo paljon käyttöä. Sisällä on fleecevuori, niillä pärjää kunnon plussakelillä. Näillä me mennään tämä kevät. 

Onko hyviä vk-kenkävinkkejä? 

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Sairastelu jatkuu

Perjantaisesta kuumekouristusepisodista on jo jollain tapaa selvitty. Jimi voi paremmin, korkeaa kuumetta kesti reilun vuorokauden ja pikkuhiljaa se siitä laski. Theolle nousi toissayönä korkea kuume ja herättiin siihen, kun raukka piipitti ja tärisi. Onneksi tärinä oli ns.kuumehorkkaa eikä se liittynyt kuumekouristeluun, kuten aluksi pelättiin. Theon kuume on kestänyt pari päivää eikä ole juuri laskenut lääkkeilläkään vaan on 39-40c. Tukkoisuus vaikuttaa nukkumiseen eli täällä ei nukuta vaan koitetaan parantaa poikien oloa keinolla millä hyvänsä...


Käytiin tänään lääkärissä lähinnä tarkastuttamassa korvat, ettei kamala kipuhuuto ja Theon kuume johdu tulehduksesta. Korvat oli suht terveet eikä selvää tulehdusta ollut. Päästiin kotiin ja vaihtaessani Theolle vaippaa huomasin todella pahannäköisen ja selvästi kipeän ihottuman Tepin jaloissa ja vaippa-alueella. Kyllä ärsytti, että se puhkesi vasta lääkärikäynnin jälkeen niin huomattavaksi. Aloin heti epäillä tulirokkoa, koska Jimillä todettiin nielutulehdus perjantaina ja Theolla on myös kurkkukipua, ääni käheä eikä ruoka maistu. Voi olla, että huomenna tehdään toinen lääkärikäynti jos Theon ihottuma pahenee tai kielessä näkyy muutoksia, tulirokkoon kun tietääkseni määrätään antibiootit?

  
Tästä sairastelumäärästä olen oppinut sen, että on pakko nukkua silloin kun pojat nukkuu eli tämä lähtee nyt nukkumaan ja toivoo, että saisi nukkua useamman tunnin putkeen, herätä huomenna iloiseen höpötykseen ja kuumeettomaan päivään. Jooko?! 

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Ensimmäinen kuumekouristus

En ole ikinä pelännyt niin. 

Tänään oli hyvä aamu ja luulin sen enteilevän hyvää päivää. Sain syödä aamiaisen rauhassa, kun pojat heräsivät vasta lähempänä ysiä. Molemmat oli hyvällä tuulella ja aamutouhut sujui mallikkaasti. Lähdettiin kerhoon, jossa oltiin pari tuntia. Kerhosta tullessamme ihmettelin, kun Jimi nukahti autoon. No, herätin ja annoin loppumatkaksi riisikakun mutusteltavaksi. Kotiin päästessämme Theo touhotti heti tuttuun tapaan, mutta Jimi vain seisoskeli ja katsoi veljen tekemisiä. Hetken päästä Jimi tuli luokseni ja tarttui kaulaani voimattomana. Yhtäkkiä hän tuntui todella kuumalta ja mittasin lämmön, 39c. 


Mentiin laittamaan lounasta, pojat istuivat syöttötuoleissaan ja mittasin Jimille juuri Buranaa, kun näin sivusilmällä hänen olevan hassussa asennossa. Jimi oli kellahtanut roikkumaan pää ja kädet taaksepäin eikä liikkunut. Menin viereen ja pelästyin nähdessäni Jimin lasittuneen katseen.

Ei liikettäkään. Veltto pieni poika, joka ei hengitä. 

Aloin täristä ja mietin sekunnin sadasosan mitä teen. Soitin hätäkeskukseen ja samalla nostin Jimiä varovaisesti ylös istuma-asentoon. Jimi ei reagoinut, mutta alkoi hieman kakoa yrittäen hengittää. Hätäkeskus vastasi samantien ja kysyi peruskysymyksiä. Hämmennyin itsekin siitä miten hyvin osasin kertoa kaiken oleellisen enkä jähmettynyt paikalleni. Ambulanssi lähetettiin kiireellisenä heti ja Jimin alkaessa kouristella kaikilla raajoilla, siirsin hänet varovasti lattialle kylkiasentoon ja riisuin vaatteet. Tähän mennessä oli kulunut aikaa kohtauksen alkamisesta noin pari minuuttia, vaikka se tuntuikin ikuisuudelta. Jimi oli kylkiasennossa ja samalla hätäkeskus kyseli vähän väliä miltä tilanne näyttää. Jouduin monesti sanomaan, ettei taustalla itkevä ole Jimi vaan veli. Theo oli tietysti ihmeissään ja vähän peloissaan tapahtuvasta. Jimi alkoi hengittää säännöllisemmin ja kouristelu laantui muuttuen kokovartalotärinäksi. Siinä vaiheessa annoin äkkiä Theolle riisikakun ja vesimukin ja juoksin avaamaan ulko-oven valmiiksi. Silitin Jimiä ja kerroin, ettei ole hätää - kuin yrittäen samalla vakuuttaa itseni. Soitin Jesselle ja hän lähti äkkiä ajamaan kotiin.

Ensihoitajat tulivat noin viidessä minuutissa, jolloin Jimi tärisi lattialla. He katsoivat eri arvoja ja ottivat kokeita. Jimi alkoi hakea kontaktia silmillään. Nopeasti tultiin tulokseen, että kyseessä on kuumekouristus. Jimi sai Panadolia ja häntä valmisteltiin kuljetukseen sairaalaan. Ensimmäinen kuumekouristus käydään varmuuden vuoksi todentamassa sairaalassa, jotta varmistutaan oikeasta diagnoosista eikä taustalla ole muuta. Jesse tuli onneksi juuri sopivasti ja alkoi syöttää nälkäistä Theoa. Lähdin Jimin kanssa ambulanssin kyydissä sairaalaan, jonne Jesse tuli myöhemmin laitettuaan Theon päiväunille. Äitini pääsi onneksi meille niin ei Theoa tarvinnut ottaa väsyneenä mukaan. Oltiin sairaalassa pari tuntia, jona aikana otettiin labrat ja muut rutiinitsekkaukset. Jimi alkoi silminnähden virkistyä ja kotiin lähtiessämme hän kirmasi pitkin käytäviä. Päästiin onneksi kotiin eikä kyse ollut kuumekouristusta "vakavammasta". Saatiin resepti lääkkeeseen, jota annetaan mikäli uusi kohtaus tulee eikä se helpota parissa minuutissa. Noin viidesosalla kohtaukset uusii, mutta kouristukset loppuu yleensä kouluikään mennessä. Toivottavasti Jimille ei tule enää yhtäkään kouristuskohtausta, se oli kamalaa. Olisin varmasti ihan yhtä paniikissa, vaikka tiedänkin nyt mistä on kyse. Pelottavinta oli miten Jimin hengitys salpautui kokonaan. Sydäntäsärkevää katsoa, kun oma lapsi kärsii.


En ole ikinä pelännyt niin. 

Onko kuumekouristukset muille tuttuja?    

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Mahtava viikonloppu

Maanantai on aloitettu hyvillä fiiliksillä ihanan viikonlopun jälkeen. Perjantaina Jesse tuli töistä jo niin aikaisin, että ehti kanssani laittamaan pojat päiväunille. Päikkäreitä nukuttiin melkein 3 tuntia (..Jimi piti herättää, ettei yöunet kärsi) ja sinä aikana ehdittiin katsoa yksi leffa kokonaan sohvalla makoillen. Jesse lähti Tapparan peliin Tampereelle ja äitini tuli kahville. Alkuillasta lähdin yksin poikien kanssa käymään Honkkarissa ilman rattaita. Yllättävän hyvin meni reissu ja pojat sai kahdelta tuntemattomalta kehuja. Ostettiin hopeinen sisustusspray, jolla tuunailen muutaman jutun. Loppuilta oltiin kotona ja leikittiin pitkä tovi duploilla ja pikkueläimillä. Poikien mummo tuli käymään ja pojat esitteli taas kaikki uusimmat temput. Oli jotenkin todella kiva, vaikkakin ihan tavallinen päivä. Pojat nukkuivat yön heräämättä kertaakaan.


Lauantaina annoin Jessen nukkua pitkään ja lähdin poikien ja ystäväni kanssa markkinoille. Kierrettiin kojut läpi, ostin metrilakuja ja pojat sai ilmapallot. Käytiin vielä pyörähtämässä Lindexissä ja Seppälässä, joista löysin yhteensä kympillä kaksi paitaa ja farkut, loistava reissu siis ;) Lähdin töihin poikien mennessä päiväunille. Illalla tehtiin Jessen kanssa "vuoronvaihto" ja suuntasin tyttöjeniltaan Jessen jäädessä poikien kanssa kotiin. Oli tosi hauska ilta ja kiva laittautua kunnolla pitkästä aikaa.

Sunnuntaina nukutti ja sainkin löhötä ihan rauhassa aamupäivän Jessen lähtiessä ulos poikien kanssa. Päikkärit maistui Jimille ja Theolle niin hyvin, että katsottiin taas yksi leffa ja torkuinkin pariin otteeseen. Välipalan jälkeen lähdettiin ulos, käytiin kaupassa ja mentiin vanhemmilleni kahville. Rentoa sunnuntain viettoa. Kotiuduttiin kuuden jälkeen, leikittiin yhdessä hetki ja iltarutiinien kautta nukkumaan. Ollaan saatu nukkua kunnolla nyt jo jonkin aikaa ja kyllä sen eron huomaa! Olen niin kiitollinen ja onnellinen; poikien terveestä kaudesta ja hyvästä nukkumisesta.


Tänään me käytiin kerhossa ja myöhemmin illalla vien poikien pieniä (74-86cm) vaatteita Nella ja Nuttuun, kannattaa käydä katsomassa jos kiinnostaa! 

Mukavaa keväistä viikkoa!  

torstai 26. helmikuuta 2015

Beemoo Easy Travel 4 -rattaat

yhteistyössä Jollyroom (linkki Beemoo -tuotteisiin)

Me saatiin aivan ihana paketti; Jollyroom lähetti meille yhteistyön merkeissä Beemoo Easy Travel 4 -rattaat. Meillä oli aikaisemmin yhdet yksösmatkarattaat, mutta ne oli epävakaat rimpulat, joita oli vaikea työntää ja ohjata. Heti, kun saatiin Beemoot kasaan ja pojat vuorotellen testaamaan uutta menopeliä, olin myyty. Kevyet työntää, vakaat, hyvä ohjattavuus ja superhelpot laittaa kasaan. Nykyään ruokakauppaankin lähtiessä me otetaan nämä mukaan ja toinen pojista istuu ostoskärryissä. Ei tarvitse ottaa kaksia kärryjä. Molemmat pojista tykkää kovasti olla rattaiden kyydissä.


Perustietoa rattaista: 

Beemoo ET4 on kaikenkaikkiaan kompakti ja toimiva paketti. Rattaat on kevyet (7,5kg) ja alumiinirungon ansiosta helposti kokoontaittuvat. Etupyörät on kääntyvät, mutta ne saa myös lukittua. Kurkistusluukullinen kuomu on iso ja suojaa hyvin, sen saa taitettua kolmeen eri asentoon. Tämä oli yksi isoista plussista, nimimerkillä liian pienten kuomujen kanssa taistellut... Selkänojaa voi säätää portaattomasti 175 asteen kallistuksella. Portaattomuuteen olen jo tottunut ja tykkään siitä, että saan selkänojan juuri siihen asentoon mihin haluan. Rattaissa on 5-pistevaljaat sekä turvakaari. Hyviä molemmat, meillä ei juuri enää käytetä valjaita, joten turvakaari on ehdoton! Istuinosan alla on tavarakori, johon mahtuu meidän mittakaavassa sopivasti tavaraa. Meillä ei nimittäin yleensä ole tarvetta laittaa sinne juuri muuta kuin poikien takit tms sisätiloissa pyöriessämme., joten olen tyytyväinen korin kokoon. Lisävarusteisiin kuuluu rattaiden kantokassi, sadesuoja ja pullopidike. Saa nähdä tullaanko me tarvitsemaan normaalissa arkikäytössä kantokassia, mutta pullopidike ja sadesuoja on tarpeellisia.    


Me jatketaan ahkeraa ajelua ja palailen jokusen viikon päästä kunnon käyttökokemusten kanssa! Alkutaival ainakin on silkkaa rakkautta... Kiitos Jollyroom! 

Onko teillä kokemusta Beemoon rattaista? 

maanantai 23. helmikuuta 2015

Tavallinen arkipäivä

7.45 Herään ja hiippailen alakertaan. Keitän kahvia, teen aamupalaa, laitan poikien puuron lämmitystä vaille valmiiksi, syön aamiaista kynttilänvalossa kaikessa rauhassa ja katson samalla jotain sarjaa.

8.45 Theo herää ja höpöttää pupulle. Hetken päästä Jimi herää eikä se tosiaankaan jää kuulematta. Jimi herää aina vaatien jonkun samantien paikalle, "äitii, äitii, paapaa". Vien Jimin Theon sänkyyn ja pusutellaan hetki. Pojat leikkivät hetken keskenään sängyssä, kun menen itse aamupesulle.

9.00 Mennään alakertaan ja melkein heti pesujen ja Jimin lääkkeenoton kautta puurolle.


9.20 Meikkaan ja laitan hiukset. Ollaan valmiita uuteen päivään. Pakkaan laukun ja katson omat vaatteeni valmiiksi. Laitan olkkarin lattialle poikien ulkotamineet ja samantien alkaa innokas pukeminen. Menen auttamaan ja siirrän hanskan jalasta käteen :) Pukemisrumbaan menee yleensä n.5min. Nostan pojat rattaisiin ja avaan ulko-oven, jottei pojille tule kuuma. Puen itseni ja tsekkaan valot yms ja lähdetään kohti kirjastoa. 

10.00 Ollaan ulkona ja kävellään kirjastoon vartin matka. Kierretään ensin parissa kaupassa, jonka jälkeen mennään kirjastoon. Jimi ja Theo juoksevat iloisina ympäriinsä lastenpuolella. Katselevat muita lapsia, selailevat kirjoja, käyvät leluja läpi tai istuvat sylissäni.

11.30 Tehdään lähtöä. Puen Theoa ja Jimi viipottaa menemään. Onneksi ymmärtää sen verran, ettei katoa näköpiiristäni. Jimi pelästyy jos ei yhtäkkiä näekään minua. Theo odottaa rattaissa pukiessani Jimiä. Vilkutetaan heipat poikien uudelle tyttötuttavuudelle ja lähdetään. Tällä kertaa mennään bussilla kotiin, ettei pojat simahda rattaisiin.



12.00 Kotona! Lämmitän makaronilaatikkoa ja syödään. Höpötän samalla kaikenlaista ja pojat vastailevat. En vieläkään voi käsittää miten paljon noin pienet jo ymmärtää ja osaa. Välillä täytyy miettiä mitä voi sanoa ääneen. On mahtavaa, kun nyt pojilta voi kysyä mihin sattui tai mitä tapahtui ja he kertovat (eivät tietenkään sanasta sanaan vaan ilmeillä, eleillä ja joillain sanoilla).

12.30 Ollaan syöty ja luetaan muutama kirja. Pian alkaa silmät lupsua ja Jimi osoittaa yläkertaa. Theo ottaa pupun ja odottaa vuoroaan. Vien Jimin sänkyyn ja haen heti perään Theon. Pojat nukkuvat edelleen eri huoneissa. Kauniita unia!

13.00 Hiljaista. Ah, ihanaa. Laitan astianpesukoneen päälle, kerään lelut ja laitan paikat järjestykseen, sytytän kynttilöitä. Juon teetä, syön pientä välipalaa ja katson jakson Täykkäreitä. Mietin blogijuttuja ja muita ajankohtaisia asioita. Nukahdan...


14.45 Herään Jessen tullessa kotiin. Hieman tokkurainen olo... Hetki ehditään olla kahdestaan, kunnes yläkerrasta kuuluu kutsu.

15.15 Molemmat on hereillä, leikitään yläkerrassa hetki. Laitan pesukoneen päälle ja selvitän kylppärin epämääräisen vaatekasan. Pojat syö välipalaksi leivän, banaanin ja viinirypäleitä.

16.00 Lähden käymään kirpparilla. Kaksi pientä vilkuttaa ikkunasta ja etsii sitten isin kanssa lintuja.


17.30 Tulen kotiin ja keittiössä on täystohina päällä. Pojat syövät currykanaa ja riisiä.

18.00 Leikitään yhdessä olkkarin lattialla duploilla. Sitten kun leikki tuntuu muuttuneen pelkäksi kieltämiseksi eli mielenkiinto on mennyt niin kerätään duplot pois ja pojat tutkivat kahdestaan koko lelukorin sisällön. Käyn laittamassa pyykit kuivumaan ja siivoan keittiön.

19.00 Alkaa "vaippahippa" eli päivän vikat riehumiset. Pojat juoksevat vaippasillaan meitä karkuun ja tekevät vaikka mitä temppuja siinä samalla. Uusimpia on kuperkeikka ja taaksepäin kävely. Kun vikatkin energiat on kulutettu niin mennään puurolle. Puuro on yksi poikien lempiruoista, vaikka sitä syödäänkin melkein päivittäin kaksi kertaa.


19.45 Iltapesu, Jimpan lääke ja iltasatu. Köllötellään viltillä ja tankataan läheisyyttä.

20.00 Nukkumaan. Pojat antavat ensin toisilleen iltapusut, sitten meille ja sitten Jimi vielä silittää veikan päätä. Tämä on sellainen poikien keksimä juttu, mikä toistuu ihan joka ilta aina samassa järjestyksessä. Maailman parasta. 

Pian nukkumaanmenon jälkeen on hiljaista. Alkaa meidän oma aika. Tehdään iltapalaa yhdessä ja katsotaan päivän Emmerdalet. Sama kaava melkein joka ilta, mutta sopii meille. Jutellaan seuraavasta päivästä ja saan jalkahierontaa, luksus! Väsähdän yllättäen ja kömmin yläkertaan.

22.00 Untenmailla ZzzzZZ...

23.30 Jesse tulee nukkumaan.

Näin meillä menee ihan peruspäivä, minuuttiaikataulua ei ole, mutta perusraamit kuitenkin. Arkista, tavallista, mutta niin ihanaa. Oli hyvä päivä.