Kevätsiivous

Me ollaan viikonlopusta lähtien tyhjennetty kaappeja ja heitetty pois rankalla kädellä kaikki minkä käyttötarvetta hetkeäkään joudutaan pohtimaan. Suurin osa lähti hyväntekeväisyyteen ja huomenna meidän vanha sänky tullaan noutamaan. Se on nyt ollut keskellä poikien huonetta poissa uuden tieltä enkä malta odottaa siitä eroon pääsemistä. Seuraavaksi aion keskittyä lastenhuoneen viimeistelyyn. Ollaan asuttu nykyisessä kodissa jo reilu puoli vuotta, mutta edelleen erityisesti lastenhuone etsi järjestystään ja odottaa tapettia.

Turhan tavaran hävittäminen tekee hyvää, siitä tulee jotenkin vapautunut olo. Tiedättekö tunteen? Eilisen illan käytin kaappien uudelleen järjestelyyn ja vihdoin kaikelle alkaa löytyä oikea paikka. Kaikista vaikeinta on miettiä mitä tehdä omille lapsuudenmuistoille. Tärkeimmät tietysti säilytän, mutta kun se alkaa olla sitä "tämä oli mun eka pesisbanneri" ja "tämän vihon sain 7-vuotislahjaksi" -settiä niin tavaraa alkaa taas kertyä nurkkiin, hah.

Siivotessani yläkerrassa, Jesse oli Jimin ja Theon kanssa takapihalla. Pojat näyttävät takaovea heti isin tullessa kotiin, kun tietävät pääsevänsä leikkimään. Melkein joka ilta Jesse viettää pari tuntia pihalla poikien kanssa, siitä on tullut yhteinen juttu. Takapihalla ollaan "kaivuuhommissa". Välillä menen itsekin mukaan, mutta yleensä se aika kuluu kotihommissa tai iltavuorossa. Ulkona tunnistan pojat jo kaukaa mm.saappaiden perusteella; Jimillä on siniset Crocsin saappaat ja Theolla vihreät. Usein myös ainakin pipot on eriväriset. 

Kivaa keskiviikkoa!