Hetkiä viime päiviltä

Olen kuvaillut viime päivinä ihan fiilispohjalta ja muistikortille on tallentunut hetkiä niin ulkoa kuin kotoa. Ei olla tehty mitään ihmeellistä tai suunniteltua, kunhan ulkoiltu lähipuistoissa, käyty kylässä, pojat on leikkineet kavereiden kanssa, Jesse on ollut maalaushommissa vanhemmillaan ja pojat ovat touhunneet paljon myös siellä.

Minä olen levännyt, koska en saa öisin nukuttua. Olen siivonnut, miettinyt jo ristiäisiä, tehnyt postausluonnoksia, jumpannut jumppapallon kanssa ja tehnyt itselleni kauneushoitoja. Olen myös käynyt läpi lapsuudentavaroitani vanhempieni luona, josta pojat ovat tehneet löytöjä. Ostettiin tänään mansikkalaatikko, joten kesäherkut löytyy nyt pakastimesta odottamassa syksyä ja talvea.   

Pojat rakastavat lämmintä kesäsäätä ja sitä, kun ulos voi lähteä shortseissa. He valitsevat vaatteensa heti ensimmäiseksi herätessään ja ovat tarkkoja siitä, mitä laittavat päälleen. Olen laittanut heidän kesäsuosikkinsa lipastoon, josta he saavat helposti haluamansa. Heillä on tapana kaivella vaatteita niin ahkeraan, että vaatekaappia saa olla jatkuvasti siivoamassa. Lipastoratkaisu toimii loistavasti.

Käytiin pari päivää sitten kirpparilla Vantaalla sijaitsevassa Lanttilassa, missä riitti kierrettävää. Pojilla oli säästämänsä 2 euroa mukana, joilla he ostivat mieleisensä lelut. Kirpparilla oli onneksi myös kahvio ja pieni välipysähdys teki meille kaikille hyvää. Pullakahvien ajan kelpasi lepuutella jalkoja. Ostin viininpunaiset Zaran kengät, jotka on mukavat jalassa ja todella nätit. Kenkien lisäksi ostin isohkon kaktuksen, ulkoruukun ja jumpsuitin. Kaktus oli huippulöytö, sillä se maksoi vain 7,95€ ja sen myyjänä oli ihan puutarhaliike.  

Vauvaa varten kaikki on ollut valmista jo jonkin aikaa. Vaunuverho on muuten myös kirpputorilöytö, se on käsityönä tehty ja ihastuin sen leopardiprinttiin. Sitterin hankkimista mietitään vielä, mutta voisin kuvitella sille tulevan käyttöä viimeistään siinä vaiheessa, kun vauva haluaa tutkailla ympäristöään enemmän eikä enää viihdy vain makuullaan. Päivitellään Jessen kanssa toisillemme edelleen päivittäin sitä miten uskomatonta on, että meillä on täällä kohta vauva. Se on ollut ajatuksissamme ja haaveissamme jo useamman vuoden ja häntä on nyt odotettu yhdeksän kuukautta, mutta siitä huolimatta se tuntuu uskomattomalta. Ei sitä varmaan kunnolla käsitä ennen kuin hänet saa syliin...  

Ihanaa viikonloppua!