Viikonlopun kohokohdat

Viikonloppuna on tullut levättyä ja mentyä sopivassa suhteessa. Menemisellä tarkoitan lähinnä kotona touhuamista, ulkoilua lasten kanssa ja kirpparikierrosta. Kävin pitkästä aikaa suosikkikirpparillani (Nella&Nuttu) äitini kanssa ja löysin todella ihania vaatteita Ellenille. 

Mainitsinkin jo aiemmin, että hän alkaa kasvaa ulos vaatteistaan ja on taas aika laittaa pienet kiertoon ja hankkia uusia. Ellen tosin juuri sai mummoltaan ison kasan vaatteita, joten pian alkaa olla hyvä määrä 98cm kokoa. Ellen oli sanonut mummolle toivovansa pinkkejä vaatteita, joten mummon yllätyskassi oli mieluinen! 

Nykyään Ellen valitsee lähes aina itse vaatteensa, toisinaan annan muutaman vaihtoehdon, ettei ihan pelkässä balettimekossa lähde dagikseen... 

Näin sunnuntai-iltana on levollinen olo, kun koti on siisti, pyykkiä on pesty useampi koneellinen ja jääkaappi on täynnä uutta viikkoa varten. Maanantaissa on mahdollisimman vähän stressiä ja kankeutta, kun perusasiat on kunnossa. 

Vielä pitää katsoa lasten vaatteet ja reput valmiiksi ja voi olla rauhallisin mielin loppuillan. Onneksi menen huomenna vasta yhdeksän pintaan töihin, joten saan aloittaa viikon iisisti.  

Olen järjestellyt kodin piensisustusta. Se on ehdottomasti lempipuuhaani. Jesse ei aina voi ymmärtää, mikä merkitys sillä on missä joku maljakko tai kynttelikkö on, mutta kyllä se vaikuttaa koko huoneen ilmeeseen, hah! 

Kynttilöitä on tullut poltettua niin paljon, että valkoisten peruskynttilöiden varastoa täytyy piakkoin täydentää. Yleensä ostan kynttilät joko Ikeasta tai Rustasta. 

Otsikkoon palatakseni; naurattaa miten "kohokohtia" on olla kotona, polttaa kynttilöitä, tehdä kotitöitä ja käydä kirpparilla. Niin ne kuitenkin on ja hyvä niin. 

Kivaa sunnuntai-iltaa!

Miten vuosi 2021 on alkanut meidän perheessä

Ihanaa vuoden alkua! 

Vuosi vaihtui mukavissa merkeissä lasten kanssa. Sain olla joulun aikaan lomalla melkein kaksi viikkoa ja se teki hyvää. Arkea on taas takana jokunen viikko ja tänä vuonna ollaan ehditty jo käydä Ellenin neuvolakäynnillä (viimein) ja toisen pojan arviointikeskustelussa koulussa. Kumpikin käynti meni hyvin!

Ellen kasvaa ja kehittyy hienosti ja voi ärhäkkää ihottumaa lukuunottamatta todella hyvin. Ihottuman takia saatiin pikainen aika neuvolalääkärille. Meiltä jäi koronan takia alkuvuodesta väliin 1,5-vuotisneuvolalääkärikäynti, joten myös osittain sen takia käydään siellä nyt. 

Ihottuma on atopiatyylistä ja oli jo useampi viikko, kun hän raapi itseään pitkin yötä eikä nukkumisesta meinannut tulla mitään. Tällä hetkellä tilanne on ehkä vähän rauhallisempi, kunhan muistaa pitää ihon kokoajan kosteutettuna. 

Omalla kohdallani vuosi on alkanut melko väsyneesti. En tiedä onko se tämä pimeys vai mikä, mutta tunnen olevani väsynyt, vaikka olisin nukkunut yli yhdeksän tuntia. Olen usein mennyt jo klo 21 jälkeen nukkumaan, mutta ei auta. Ennen vedin helposti puolille öin eikä väsymys ollut tässä mittakaavassa. 

Olen treenannut taas säännöllisesti "joulutauon" jälkeen. Se tuntuu hyvältä ja kaivatulta. Olen ottanut käyttöön painohularenkaan. Ensimmäisillä kahdella kerralla tuli pahat mustelmat, mutta kolmannesta kerrasta eteenpäin ei ole tuntunut kipua ollenkaan. Se tuo kivaa lisää kotitreenaamiseen. 

Hyvän ja sujuvan arjen rinnalle sattui toisen pojan tapaturma koulussa luistelukentällä. Hän kaatui kasvot edellä jäähän, mutta onneksi mitään pysyvää vauriota esimerkiksi hampaisiin ei tullut, vaikka pahalta näyttikin. Nenä ja ylähuuli on turvonneet ja hän lepäilee loppuviikon kotona jäätelöä ja keittoa syöden. 

 Millainen vuoden aloitus teillä on ollut?

Joulukuussa tapahtunutta

Joulukuu / Töissä on mennyt hyvin ja olen pikkuhiljaa pääsemässä kiinni rutiineihin ja oppinut tuntemaan lapsia. 

Vietettiin kahdeksatta hääpäivää 12.12. Långvikin kylpylähotellissa. Meillä oli ihanaa! Långvik on yksi suosikkipaikoistani. Syötiin hyvä menu, juotiin shampanjaa ja rentouduttiin kylpylän puolella. Aamulla oli luksusta mennä suoraan brunssipöytään.

Långvik <3

 

Valmistauduttiin viettämään meillä joulua ensimmäistä kertaa. Siivottiin, tehtiin ruokahankintoja ja koristeltiin kotia. Kaikki meni paremmin ja rennommin kuin osasin odottaa. Oltiin onneksi terveinä ja lapset olivat haltioissaan kaikesta aamusta asti. Ihan täydellinen jouluaatto. 

Välipäivät on kuluneet kotona ja rentoiluteemalla on menty. Ollaan syöty joulusta jääneitä herkkuja, katsottu elokuvia, ulkoiltu, nukuttu pitkään (myös lapset!), pelattu paljon lautapelejä ja lapset ovat leikkineet joululahjaksi saamillaan jutuilla. 

Saan onneksi lomailla vielä tämän viikon lasten kanssa. Tekee hyvää olla vaan ja keskittyä lapsiin. 

 

Kotona on erityisen kiva olla, kun saatiin tehtyä keittiön pintaremontti juuri ennen joulua. Keittiöstä tuli upea, juuri sellainen kuin haluttiin. Laitan tänne ennen&jälkeen -kuvia. 

Katsotaan mitä keksitään tällä viikolla. Toiselle pojista pitäisi löytää uusi talvitakki ja lapset tarvitsevat muutenkin uusia vaatteita pieniksi jääneiden tilalle, joten ostoksille pitäisi ainakin mennä. 

Miten teillä meni joulunvietto?

Viikonloppu ei ole koskaan tuntunut näin hyvältä

Perjantai, pääsen töistä 16.45. Avaan kotioven ja siellä odottaa kolme iloista lasta. Ellen pukee nukelle vaatteita ja kertoo, että söi dagiksessa riisipuuroa ja demonstroi kielellä vielä miten hyvää se oli. Pojat pelaavat ja ovat innoissaan viikonlopusta, koska saa nukkua pitkään (heräävät silti viikonloppuaamuisin aikaisemmin kuin kouluaamuina...), on herkkupäivä, ei tarvitse tehdä läksyjä ja on peliaikaa puhelimella. Syynsä viikonlopun ylistämiseen meillä kaikilla. 

Viikonloppu tuntuu nyt erityisen hyvältä ja odotetulta, kun on tehnyt viisi arkipäivää töitä ja edessä on oikeasti kaksi vapaapäivää. Aiemmassa työssäni oli toki myös vapaita viikonloppuja, mutta se ei silti tuntunut samalta jollain tavalla. Ehkä siinä vaikutti työrytmin epäsäännöllisyys ja tieto siitä, että pyyntö töihin voi tulla myös vapaaviikonloppuna jos joku sairastuu. 

                        Suosikki, täydellinen haalean vaaleanpunainen sävy! Essie - Fiji

Viikonlopulle ei ole suunnitelmia ja se on ihanaa. Pesen paljon pyykkiä, koska sitä on kertynyt viikon varrelta aika kasat, teen perussiivouksen ja ulkoillaan lasten kanssa. Jesse teki eilen pizzaa poikien kanssa, joten sillä herkutellaan myös tänään. 

Meille on alkanut muodostua kivoja viikonloppujuttuja, joista paras on, että pojat saavat olla valveilla viikonloppuisin Elleniä pidempään. Ellen menee päivästä riippumatta nukkumaan kahdeksan aikaan, mutta pojat voivat valvoa viikonloppuisin puoli kymmeneen. Pelataan lautapeliä, luetaan lasten tietokirjoja (avaruus, maailma ja eläimet on suosikit!) tai pojilla on joku oma tekeminen, kuten pokemonkorttien järjestely. 

Hyvää viikonloppua ja pikkujoulua kaikille! 

Viisi syytä miksen halua olla raskaana

Olen kertonut ikuisesta "raskauskuumeesta" ja siitä miten ihanaa raskaana oleminen on. 

 

Pahimpina raskaus- ja vauvakuumeen aaltoina ajattelen kuitenkin raskauden tuomia negatiivisia asioita, jotta laskeudun taas maan pinnalle... 

(Huom! Kirjoitettu omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin nojaten, en yleistä!)

1. Järkyttävä pahoinvointi

Tämä on niin vahvasti edelleen mielessäni, että saan kylmiä väreitä pelkästä ajatuksesta. Ensimmäiset kolme kuukautta syke oli taivaissa levossakin, kurkussa oli pala, yökötti, heikotti, kaikki ällötti enkä saanut aikaan yhtään mitään. Parhaiten sitä olotilaa kuvaa paha krapula. Siihen ei auta mikään, se ei lopu mihinkään vuorokauden aikaan, se lamaannuttaa ja olo on täysin voimaton. Järkyttävää. 

2. Hormonien aiheuttamat muutokset omassa mielessä - en ole oma itseni 

Tämä on vähintään yhtä ärsyttävää kuin pahoinvointi. Olo on pahoinvoinnin takia kurja fyysisesti ja hormonit saa mielen matalaksi ja henkisesti ei tunnista itseään. Ei jaksa yhtään mitään ja jossain vaiheessa alkaa epätoivo - olenko tällainen nykyään, jääkö tämä pysyväksi olotilaksi ja sitten tulee itsesyytökset - miksen jaksa, miksi ajattelen näin, pitäisi tehdä sitä ja tätä...

3. Jatkuva huoli raskauden sujumisesta

Pelko keskenmenosta, raskauden etenemisestä, ennenaikaisuudesta, supistuksista, mikä kolotus on normaalia ja mikä tarkoittaa mahdollisesti jotakin vakavampaa.

4. Liitoskivut, selkäkipu, unettomuus

You name it.

5. Ei pysty samaan mihin ennen - liikunta, ruokarajoitukset, oman kropan hallinta jne. 

Pitää muistaa ruokasuositukset, kroppa ei jaksa samalla tavalla eikä tunnu omalta, painopisteen muuttuminen ja siitä aiheutuva kömpelyys, liikunta ei tunnu mielekkäältä.

Rakastin ottaa kuvia kasvavasta vauvavatsasta ja pukeutua sitä korostaen. 

Ja lopulta käy kuitenkin niin, että kuvat saa unohtamaan kaiken yllämainitun ja haaveet nostavat päätään. Oikeastihan sitä kestää kaiken mitä yhdeksän kuukautta tuo tullessaan, koska palkinto on mitä ihanin! <3

Millainen raskaus sinulla on ollut?

Tänä vuonna ajoissa joulutunnelmaan: kaunis lumihuurre -joulukuusi

Päätin jo alkusyksystä, että tänä vuonna aion aloittaa joulutunnelmoinnin heti kun siltä tuntuu. Yleensä olen hieman himmaillut, ettei meillä sentään jo lokakuussa olisi joulukuusta. Joulun aika on kuitenkin lyhyt, joulukuu menee nopeasti ja nyt on niin pimeää, että kaikki piristys on tarpeen. 

Laitoin joulukuusen ja nyt on sentään jo marraskuun loppupuoli. 

Meillä on ollut useamman vuoden valkoinen joulukuusi ja olen pitänyt siitä paljon. Remontin myötä koti on saanut niin vaalean ilmeen, että päädyttiin hankkimaan vihreä joulukuusi valkoisella lumihuurteella. Se tuo juuri sopivasti kontrastia ja lumiefekti on kaunis! 

                                                        Poikien tekemät joulupallot <3

Ellenin joulupallo 2018 <3

Googlasin pitkään, kunnes päädyin ensimmäiseen vaihtoehtooni; 180cm Cityline Snow -joulukuusi Kärkkäiseltä. Pohdin 180cm ja 210cm väliltä, mutta paras vaihtoehto oli juuri Kärkkäisen kuusi eikä siitä valitettavasti ollut isompaa, joten se ratkaisi asian. Jessen mielestä tosin 180cm on juuri hyvä meidän olohuoneeseen ja siitä olen vakuuttunut nyt itsekin katseltuani kuusta hetken. 

Pakko sanoa, että lumihuurre varisi aika tavalla, kun sen otti paketista, kasasi ja asetteli oksat nätisti. Se oli helppo koota kolmesta osasta, mutta oksien asettelussa meni tietysti vähän enemmän aikaa. Alun varisemisen jälkeen se on pysynyt hyvänä.  

Joulukuusi tuo ihanaa tunnelmaa ja lapset rakastavat sitä. Seuraavaksi meille muuttaa tonttuja, kun tonttuovi ilmestyy yöllä kuusen lähelle. Kävin jo täydentämässä kynttilävaraston ja kaivoin esiin joulukoristeita, joita pikkuhiljaa laitan esille. 

 In the making: nyt jo naurattaa, kun useamman päivän pohdin sopiiko lattialla olevat valot joulukuuseen. Sävy oli mielestäni liian keltainen, mutta kokeilin niitä tänään ja hyvin ne sopi. Välillä ehkä mietin liikaa (ja turhaa)...

Joko te olette joulutunnelmissa?

2,5-vuotiaan kuulumiset

Ellen on nyt 2 vuotta ja 4 kuukautta. Hänen kanssaan on pääsääntöisesti todella ihanaa, vaikka edelleen voin sanoa vauvavuodesta tuttujen vaiheiden olevan osa meidän elämää. 

Koronatilanteen takia meillä on siirtynyt sekä 1,5-vuotis että 2-vuotisneuvolakäynnit. Jesse kävi Ellenin kanssa keväällä neuvolassa sen verran, että Ellen sai vesirokkorokotteen. Katsotaan milloin saadaan aika. Silloin käydään neuvolalääkärillä terveydenhoitajakäynnin lisäksi ja kartoitetaan koko perheen voimavaroja. 

Ellen käyttää vaatekokoa 92cm, mutta olen jo alkanut ostaa 98cm. Hän pukee itse eikä häntä saa auttaa. Minä itse -vaihe on vahvana läsnä. Hän pukee itse kaikki vaatteet ulkovaatteita myöten. Siitä hän on saanut paljon kehuja dagiksessa. Hän on todella omatoiminen ja kärsivällinen. 

Päivärytmiin kuuluu viisi ateriaa, 1,5 tunnin päiväunet, ulkoilua, nukkeleikkejä ja paljon läheisyyttä. 

Ellen nukkuu yleensä 20-08. Hyvinä öinä hän nukkuu koko yön heräämättä ja huonoina häntä täytyy silitellä useamman kerran. Nyt ollaan saatu nauttia hyvästä unijaksosta! 

Se on yksi asioista, mikä menee vaiheittain. Kuukausi sitten Ellen heräsi huutamaan päätöntä huutoa keskellä yötä ja sitä jatkui pari viikkoa joka yö. Hän huusi samaa mitä päivisin eli "ei, ite". Silloin päivisin oli vahvaa uhmaa ja Ellen oli aamusta iltaan huonolla tuulella. Aamut alkoi huudolla. Onneksi siitä on päästy.  

Ellenillä on tosiaan alkanut uhma. Pahin on väistynyt, mutta se oli sitä "klassista": muki on väärän värinen, veli katsoo väärällä tavalla, ulkona paistaa aurinko, nukke on liian kaukana jne. Ellenistä oikein näki, ettei hän itsekään tiennyt mitä halusi. Ellenin uhma on tuntunut pieneltä, kun muistelee poikien uhmaa...

Ellen rakastaa nukkeja ja niiden tilpehöörejä, vaatteita, pukemista, keinumista, temppujen tekemistä ja tanssimista, kynsien lakkaamista, veljien kanssa leikkimistä, kutitusta ja kirjoja. Hän syö mielellään eri ruokia ja veljien tavalla parasta ruokaa on dagiksessa ja mummolassa. Ellen fanittaa Pipsa Possua ja Ryhmä Haun Kajaa. 

^ Vesipohjaiset lasten kynsilakat on ostettu Lindexistä!  

Puheenkehitys on ollut viime aikoina huimaa. Hän käyttää suomea ja ruotsia yhtä paljon ja tietää kenelle mitäkin kieltä puhutaan. Hän ei sekoita kieliä keskenään. Kahden sanan lauseet on kasvaneet useamman sanan lauseiksi, vaikkakin sanajärjestys on usein hassu. Hän osaa hyvin ilmaista itseään ja kertoa mitä haluaa tai ei halua. 

Ellen viihtyy hyvin itsekseen ja puuhailee nukkejen kanssa tai esimerkiksi piirtää. Kynäote on vahva ja hän käyttää aina vasenta kättään. Sakset on uusin innostus. Yllätytään vähän väliä Ellenin uusista taidoista, tämä ikä on monella tavalla ihana! 

Hyvää viikonloppua! <3