Sivut

maanantai 6. toukokuuta 2013

Ammattiapu ja tuki osastolla

Ihan alkuun on todettava, etten kestäisi tätä ilman Jesseä ja läheisiä. Se auttaa jaksamaan seuraavaan päivään, kun tietää, että rakkaat ihmiset on tulossa käymään. On jotain mitä odottaa <3

Läheisten lisäksi saan monenlaista tukea henkilökunnalta. Musiikkiterapiaa, juttuseuraa, sosiaalityöntekijän tapaaminen, fysioterapiaa, synnytysvalmennusta, lastenlääkärin tapaaminen.

Musiikkiterapian aloitin viikko sitten. Terapeutti käy maanantaisin ja tiistaisin ja on noin 30 min per kerta. Terapeutti soittaa lyyrasoittimia (kahta erilaista kannelta) mun kroppaa vasten ja välillä laulaa tai hyräilee ja kaikki tämä resonoi mun kehossa. Vauvat kuulee ja tuntee hyvin sen kaiken. Tuntuu hassulta miten matalat äänet menee syvälle ja pitkälle mun kehoon. Vauvat reagoi erityisesti mataliin ääniin tahdikkailla potkuilla :) Ensin soitetaan pientä kannelta mun masun päällä, soiton jälkeen kokeilen vielä itse rämpyttää. Seuraavaksi paljon isompi kannel tai mikälie laitetaan jalkojen päälle, se tuntuu parhaiten masussa ja vauvat reagoi sen ääneen vahvimmin. Lopuksi iso kannel selkää vasten ja lopetussoinnut. Ennen ja jälkeen soiton mitataan verenpaine ja syke. Joka kerralla mulla laskee verenpaine ja syke merkittävästi. Tykkään musiikkiterapiasta ja niin tykkää vauvatkin :)

Tapasin sosiaalityöntekijän myös viime maanantaina. Käytiin läpi äitiysavustusasiat, sairaalamaksut ja sairaspäiväraha-asiat. Selkeytti tosi paljon, koska en tiennyt niistä mitään aikaisemmin. Sossu tulee tänään uudelleen ja täytetään hakemukset yhdessä loppuun.

Fyssari tuli neuvomaan mulle pieniä jumppaliikkeitä, joita voin tehdä maatessa. Se näytti myös erilaisia asentoja, jotka voi helpottaa lonkkakipuja ja toi mulle erityislonkkatyynyn. Tyynyssä on reikä keskellä ja se jakaa painoa tasaisesti eikä kaikki tule suoraan lonkalle.

Lastenlääkäri kävi kertomassa keskosten hoidosta ja siitä mitä konkreettisesti tehdään heti, kun vauvat on syntyneet. Kuultiin tietysti myös riskeistä ja vaaroista, joita keskosuuteen liittyy. Se, että synnytyksestä selvitään hengissä, on vasta ensimmäinen askel. Sen jälkeen alkaa taistelu monia uhkaavia asioita vastaan.

Eilen illalla tosi mukava kätilö tuli juttelemaan meidän kanssa synnytyksestä ja kaikesta mieltä askarruttavasta. Kätilö kertoi johdonmukaisesti sekä alatiesynnytyksestä että sektiosta ja mitä se meidän kohdalla tarkoittaa. En tiennyt, että nyt onkin niin, että jos vauvat päättävät syntyä lähipäivinä, tehdään ilman muuta sektio, koska A on perätilassa.
Nyt tiedetään synnytykseen liittyvät perusasiat ja tietämättömyydestä johtunut synnytyspelko on vähentynyt. Edelleen pelottaa se, että jos vauvat eivät selviä synnytyksestä. En tiedä miten me selvittäis siitä.

Oon avoin molemmille synnytystavoille ja molemmissa on sekä isoja plussia että miinuksia. Tietenkin toivon, että voisin synnyttää alakautta ja säästyä kipeältä leikkaushaavalta ja pitkältä toipumisajalta + vauvoille olisi hyvä syntyä luonnollisesti.
Toisaalta taas sektiossa vauvat olisivat ulkona nopeasti ja tilanne menisi ehkä henkisesti paremmin. Synnytystapa on valitettavasti asia, johon en välttämättä voi itse vaikuttaa. Eniten vaikuttaa A:n asento ja raskausviikot.

Monenlaista tukea ollaan siis saatu täällä. Kätilöt aina välillä kyselee olisiko tarvetta johonkin, taidetaan pyytää lastenlääkäri käymään vielä uudelleen jos päästään pari viikkoa eteenpäin.

Tässä vielä vikat ostokset vauvoille ennen osastoaikaa. Lindexin Littlephant-malliston pikkupökät koossa 62 ja hello baby-malliston ihanat bodyt molemmissa väreissä koossa 56 ja 62. Meillä on myös saman kuosin peitot :) xxxx


10 kommenttia:

  1. Musiikkiterapia kuulostaa ihanalta! Sitä oli tarjolla myös keskosille kun esikoinen oli sairaalassa, mutta ei ehditty mukaan koska terapiaa vasta aloiteltiin meidän jo kotiutuessa.

    Sektio ei tosiaan ole mitään herkkua, mutta ainakin itselle se oli huomattavasti helpompaa toisella kertaa, kun se oli suunniteltu ja oli osannut siihen varautua (esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla puolen tunnin varoitusajalla kun raskausmyrkytys ei ottanut toetakseen). Mutta teidän vauvoillahan on vielä hyvää tilaa siellä kääntyillä, eli ehkäpä sitten pääsetkin alakautta synnyttämään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihanaa :) erityisesti silloin, kun potkuja tulee musiikin tahtiin! Vauvat on ihan mukana. Tosi kiva, että sitä on tarjolla myös keskosille! Toivottavasti se onnistuu meidän kohdalla :)

      Onneksi saatiin kuulla sektion kulustakin ja hätäsektiosta. Olis ollu kauheeta joutua leikkaukseen ihan tietämättömänä mistään.

      Kohta on ultra, jos A olis vaikka kääntynyt ;) tilaa tosiaan vielä on, että vasta h-hetkellä tietää millä tavalla synnytetään.

      Poista
  2. Teidän tarina kyllä koskettaa ja on ihana seurata sitä täällä. Juuri tällaisten tapausten takia lahjoitin 875 grammaa -rahastoon. Asia koskettaa itseä myös sen vuoksi, että itse työskentelen sairaanhoitajana vastasyntyneiden teholla ja nautin työstäni suunnattomasti kun näkee pienten ihmeiden kasvavan, vanhempien rakkauden lastaan kohtaan ja lopulta saa toivottaa hyvää kotimatkaa ja onnea tulevaisuuteen. Teillekin toivon kaikkea parasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana kuulla. Teet tärkeää työtä! Toivottavasti meidän pienet saavat yhtä paljon työstään nauttivat ja mukavat hoitajat teholla! :)

      Poista
  3. Mietin tässä, et miten saat ajan kulumaan siellä. Ootko kuunnellut kuuntelukirjoja? Lukeminen voi käydä tylsäksi, mutta hyvät kuuntelukirjat saattais oikeasti olla mielenkiintoisia ja viihdyttäviä? Voimia odotukseen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein tiiä :D aika hitaasti päivä menee, ruokailujen syklissä ja vierailijoita odotellessa. Oon aika paljon kännykällä netissä ja luen blogeja, katon sarjoja läppäriltä ja makaan miettien asioita + teen mielessäni listoja (esim.mitä pitää ostaa vauvoille, mitä teen ekana ku pääsen kotiin...) :D jaksan lukea vaan lehtiä ja niitäkin vähän kerrallaan, kun hyvää lukuasentoa ei löydy ja ilmassa kädet puutuu.
      Kuuntelukirjat on hyvä idea, kiitos! :)

      Poista
  4. Kuulostaa toi kaikki apu,tuki ja ammattitaitoinen henkilökunta jotenkin lohduttavalta ja turvalliselta :) Varsinkin ,kun voin itsenikin kuvitella sinne osastolle...tuun noin reilun kuukauden sun raskaudesta jäljessä ja meilläkin ihan samanlainen monodi-raskaus.
    Nyt vielä hirmusti tsemppiä teille ja sulle voimia ja kärsivällisyyttä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se onkin! En tienny, että näin paljon kaikkea on saatavilla. Ai on? Mielenkiintoista! Olis kiva lukea sun raskauden etenemisestä :) onko sullakin tullu jotain komplikaatioita? Kiitos kovasti ja hyvää odotusta :)

      Poista
  5. Kiitos :) No siis viime kerralla Naistenklinikalla ultrassa kävi ilmi, että pikkusilla on hieman eroja, jotka vois viitata siihen, että toinen saa liikaa verta yms. Mutta tätä vasta tarkkaillaan. Mutta muuten kaikki ok.
    Hirveä huoli tietysti, mutta jotenkin rauhoittaa lukea sun blogia :) Ja täytyy vain jatkaa hautomista kärsivällisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! :( Toivottavasti tilanne tasoittuu eikä taustalla ole mitään. Kiva jos tästä on apua :) Pidän peukkuja ja toivon parasta teille <3

      Poista

Kiitos kommentista! <3