Sivut

tiistai 28. toukokuuta 2013

Ultra 27+5

Onnellisuus, iloisuus ja huojentuneisuus on vallannut mun mielen!

TÄNÄÄN VIETETÄÄN KILOJUHLIA!!!!!
Meidän rakkaat, reippaat poikaset painaa 1 kg! <3

Pojilla on kaikki erinomaisesti. Painoeroa on tarkalleen 4 grammaa. Lääkäri sanoi, että mulla on tosi tarkka tehdas käynnissä haha!
Molemmat liikkuu aktiivisesti, sydänäänet on hyvät, molemmilla on lapsivettä hyvä määrä, napavirtaukset on hyvät ja kaikki näyttää tosi hyvältä. B:n aivokammio (viime kerralla huomattiin pieni laajentuma) tarkastettiin ja se oli pysynyt samanlaisena. Ei huolta, lääkäri "syyttää" tästä löydöksestä liian tarkkoja laitteita. 2 viikon päästä seuraavassa ultrassa mitataan aivokammio taas, mutta ihan seurantamielessä.

Oon niin iloinen poikien hyvästä voinnista ja kasvusta, että edes kohdunkaula ei masenna mua! Kohdunkaulaa ei siis enää ole jäljellä yhtään. Paikat on valmiina synnytykseen, mutta tukilanka pitää vielä kasassa. Tukilanka on pysynyt paikallaan. Se ei voi lääkärin mukaan katketa, mutta se voi repeytyä irti limakalvosta ja näin ollen pettää. Tukilanka poistetaan vasta, kun näyttää siltä, ettei synnytystä voida enää estellä tai tulee merkkejä tulehduksesta. Supistukset on tärkeä pitää poissa myös tukilangan kannalta; supparit saattaa edistää repeytymistä.

Vuodelepo jatkuu. Synnytys saattaa alkaa tänään tai kuukauden päästä. Lääkäri ei voinut sanoa muuta kuin tuskin pelkän tukilangan varassa päästään enää kovin pitkälle. Toisaalta, edelleen oon yhtenä kappaleena vastoin kaikkien odotuksia ja ylihuomenna toivottavasti juhlin 28 viikkoa! ;)

Ekat viikot osastolla olin sydän syrjälläni pelosta, miten pojat selviytyisivät niin pieninä. Enää ei tarvitse pelätä niin paljoa. Lääkäri huojensi mua sanomalla, että pojat on jo sen verran hyville viikoille päässy, että suurella todennäköisyydellä selviäisivät, vaikka tänään syntyisivät.
Loppuun päivän ultrakuvat. Niissä näkyy molempien sydämet ja lähinnä päät. xxxx

Mitenköhän pitkälle pojat jaksaa kasvaa masussa? Jännittää!    


33 kommenttia:

  1. HURJASTI ONNEA! Mietin juuri että milloin tulet kertomaan kuulumisia :)

    VastaaPoista
  2. Isot onnittelut hyvistä uutisista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! :) Jaksamisia sulle! :) Mahtaa olla jo tukala olo! Sun masu on ihana ja näytät hehkeältä!

      Poista
  3. Mahtavaa! Eli "erittäin pienipainoisen keskosen" raja on ylitetty, sekin yksi tärkeä etappi jatko kannalta. Lastenklinikalla on tapana tarjota kakkua kun kilon raja menee rikki, mutta sun diabeteksen kannalta parempi että pääsitte siihen jo nyt. ;) Nyt vain pidetään peukkuja, että lanka kestäisi vielä pari viikkkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ollaan jo yhteen keskostutkimukseen liian isoja, jippii! Ainakin 30 viikolle olis hienoa päästä, peukut pystyssä! :)

      Poista
  4. Ihana kuulla hyviä uutisia! Nyt toivotaan tukilangalle "voimia" ainakin muutamaksi viikoksi. Ja pojat kasvaa komeasti, loistavaa! Varmasti sait tästä ultrasta taas uusia voimia makoilla :)
    t. Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! :) Sain mielettömästi voimia! 30 siintää jo silmissä ;)

      Poista
  5. Voiiii mahtavaaa! Oon niin iloinen sun puolesta. <3 Jaksakaa vielä pojat vähän aikaa ! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Mia, kiitos <3 Ollaan sovittu poikien kanssa, että ainakin 30 viikolle sinnitellään ;)

      Poista
  6. Onneksi olkoon Nanna! <3

    VastaaPoista
  7. Voi kuinka hienoja uutisia! Onnea! Oon seurannut blogiasi alusta lähtien, mutta vasta nyt saan aikaiseksi kommentoida. Super hienosti oot jaksanut tsempata ja vaikutat kyllä melkoiselta rautamimmiltä! ;) oon tosi onnellinen sun puolesta, että oot melkein jo siellä H28 rajalla, se on tosi hienoa! Toivotaan pojille vielä mahdollisimman paljon viikkoja kohdun suojissa ja äidille hermoja pötköttämiseen! :) Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että kommentoit! Kiitos paljon, tulipa hyvä mieli :) Kerryttelen päiviä ja viikkoja, vielä mennään! :)

      Poista
  8. Ihana kuulla noin hyviä uutisia!
    Ja vielä ihanampi, että tunnut olevan jo paljon paremmalla mielellä :)
    Pompsahdit yöllä sängyssä maatessa ajatuksiini kun mietin miten raskasta pelkkä makaaminen on ja siihen nähden sä olet jaksanut tosi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli :) Kilon paino oli niin iso huojennus! HUH!
      Kiitos kovasti :)

      Poista
  9. Löysin vasta toissapäivänä blogisi ja olen jo lukenut sen alusta loppuun. Blogisi on aivan ihana ja toivon kaikkea parasta teidän koko perheelle!

    Me saimme maanantaina tietää, että masussa kasvaa kaksoset. Olihan se melkoinen shokki kun takana on kaksi keskenmenoa. Oli sitten pakko etsiä tuplien odottajien blogeja ja onneksi löysin tämän. Miten sun aivan alkuraskaus? Oliko sulla pahoinvointia? Mulla on nyt 1½ viikkoa ollut aivan hirveä olo. Oikein mikään ei pysy sisällä, kuvottaa ja pyörryttää. Tänään lähti käyntiin kahdeksas raskausviikko. :)

    Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihan pakko kommentoida sulle Kaisa..mullakin siis kaksosraskaus (yksi keskenmeno takana). Mulla pahoinvointi kesti noin viikolle 15 asti ja sen jälkeen on ollut välillä huonoja päiviä. Olin koko ajan töistä sairaslomalla, suosittelen! Kaksosraskaus vaatii enemmän lepoa:)

      Toisaalta masu alkaa näkyä nopeammin ja se on aika ihanaa, onnea odotukseen <3

      Poista
    2. Kiitti kauniista sanoista Kaisa! :)

      Ihanaa, innostun aina kuullessani kaksosuutisia! ONNEA todella paljon! :) Teillä on siis samanlainen alkutilanne ku meillä oli. Pelkäsin keskenmenojen jäljiltä kaksosraskaudessa melkein puoliväliin, sen jälkeen nautin raskaudesta ennenaikaisuuden uhkaan asti. Toivottavasti sä pystyt syrjäyttämään mahdolliset pelot ja nauttimaan! :)

      Voi ei, pahoinvointia! Muistaakseni mulla alkoi pahoinvointi n.6 viikolla ja kesti voimakkaimpana viikolle 11. En oksentanut kertaakaan, mutta olo oli aivan järkyttävä koko ajan. Söin sitä mitä pystyin ja teki mieli. Useimmiten mehujäitä, jogurttia, pilttiä, hedelmiä, marjoja; kaikkea kylmää ja mahd.freshiä!
      Elämä helpottui ku tajusin syödä heti herätessä jogurtin sängyssä, se antoi ihmeellistä voimaa päästä ylös ja pahoinvointi pysyi poissa hetken. Toivottavasti sä löydät omaa oloasi helpottavan keinon!
      Mulla kärsi opiskelu ja työt ja oikeastaan kaikki niin pahasti siitä voimattomasta olosta, että hain apteekista Sea band-pahoinvointirannekkeet. Niistä ollaan montaa mieltä toimiiko vai ei, mutta mulla ne toimi! Ne vei pois pahimman olon ja selvisin siitä vaiheesta loppupeleissä hyvin :) Niitä suosittelen koklaamaan!

      JAKSAMISIA! <3

      Poista
    3. Oli kiva huomata, että olet ehtinyt vastata kommenttiini!

      Mulla alkoi tää pahoinvointi jossain siellä rv4 tienoilla eli tätä on kestäny jo yli kolme viikkoa, mutta viimiset kaksi viikkoa on ollut vielä pahempaa. Noi sun oireet kuulostaa kyllä todella tutuilta, koska minäkään en oksenna! Mulla menee maha helposti sekaisin ja kaikki tulee sitten sieltä ulos. Lisäksi on koko ajan etova olo (illat pahimpia!) ja huimausta. Nuo sulle alas menneet ruoatkin kuulostaa todella tutuilta! Mulla vaan pahoinvointi pahenee iltaa kohden ja aamut ovat yleensä helpompia. Tosin nyt kolmena päivänä äklötys on alkanut heti herättyäni..

      Olen jotakin lukenut noista Sea Band rannekkeista ja yleensä en tuollaisiin usko, mutta jos tämä vielä meinaa kauankin jatkua, niin kai niitä täytyy kokeilla. Kiitos vinkistä. :)

      Poista
    4. Kuulostaa valitettavan tutulta! :/ mulla oli vaihe, jolloin just illat oli pahimpia. Vedenjuonti, kylmät raikkaat jutut esim.smoothiet ja nukkuminen auttoi vähän. Kunhan sain nukahdettua ni helpotti! Sinä aikana ei kyl voinut keskittyä oikee mihinkään, kunhan koitti selvitä olosta!

      Toivotaan, että sulla olo helpottaa!! Mäkin olin ensin vähän skeptinen sea bandien suhteen, mutta olin siinä vaiheessa valmis koklaa mitä tahansa! :D jotkut on muuten saaneet helpotusta akupunktiosta!
      Tsemppiä ja hurjasti voimia! :)

      Poista
  10. Onnea, nyt olette ylittäneet tärkeän etapin.
    Ihana, juttu, onnea.

    Taru

    VastaaPoista
  11. Onnea hyvistä uutisista! Ihanaa että olet päässyt jo näin pitkälle!

    t. neljättä odottava äiti

    VastaaPoista
  12. Jee! :))

    Pakko sanoa tuohon ''löydökseen'' liittyen. Meillä siis pojalla huomattiin rakenne ultrassa suoliston/mahan alueella kysta. Sen takia jouduttiin seurantaan ja juostiin naistenklinikalla sikiötutkimuksissa ja ultrissa n. 2 viikon välein tarkistuttamassa tilanne sen varalta onko kysta kasvanut. Joka käynnillä selvisi, ettei se ole ainakaan laajentunut suhteessa sikiön kasvuun. n. 32 viikolla tarkastuksessa se oli jo niin olemattoman pieni, ettei sitä enää meinannut löytää ja viikolla 36 se oli kokonaan hävinnyt. Silloin sanottiin, että pojan syntyessä ultrataan maha vielä uudestaan läpi ja varmistetaan, että se on kokonaan poistunut. No syntymän jälkeen ultrattiin eikä mitään enää löytynyt.

    Toivotaan siis, että teilläkin tämä on vain ''hetken hairahdus'' ja katoaa pojan kasvaessa, niinkuin meillä kävi.

    Tsemppiä TAAS! :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että kerroit teidän kokemuksesta! Onneksi teidän pojalla on kaikki hyvin! :)
      Samaa toivon tänne, uskon vahvasti siihen, että on sattumanvarainen löydös eikä merkitse mitään.
      Kiitos :)

      Poista
  13. Löysin vasta sun blogin ja kiva lueskella, mun perhepiiriin on myös tulossa identtisetkaksoset samoihin aikoihin kun sulle :)Ja mulla meinas myös vauva pyrkiä maailmaan jo rv 26 tienoilla. Onneks kuitenkin kaikki meni hyvin ja nyt 3,5 kk ikäinen poikavauva tuhisee pinnasängyssä. Toivottavasti sulla myös sujuu kaikki hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Onnea sinne kaksosista, mahtavaa!
      Ihanaa, että sulla meni kaikki hyvin. Sain taas lisää uskoa ja toivoa! :)

      Poista
  14. Voi miten ihanaa!!! Oon niin onnellinen teidän poitsujen kasvamisesta, ihan herkistyin taas täällä <3<3
    Nyt jatkat vaan super-mama hautomista :) Oot niin reipas!!!

    ps. Palaan sillä privaviestillä myöhemmin, mutta sen voin kertoa, että leikkaus onnistu ja meidän pikkusten tilanne on nyt paljon parempi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kiitos Amanda! <3 Siellä on toinen super-mama, MAHTAVAA, että leikkaus meni hyvin! <3 Odotan viestiä innolla! Ootte usein mun mielessä! :)

      Poista
  15. Hei jee, sähän alat olemaan jo niin voiton puolella että en usko että mikään enää mieltä lannistaa! Onnitteluja näin pitkälle menneestä raskaudesta (jos noin voi sanoa :D ) ja toivotaan että vielä jaksaisivat pojut porskuttaa mamman sisällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krisse! :) Toivotaan niin, eiköhän me ainakin siihen kolmeenkymppiin päästä ;)

      Poista

Kiitos kommentista! <3