Lisäpäivä

Terkut nyt jo tutuksi tulleesta yksiöstä!
Tukilangan laitto siirtyi huomisaamuun :(

Aamulla lääkäri tuli ilmoittamaan, että kiireellisiä leikkauksia tuli sen verran, ettei mua ehditä leikata tänään. Vähän harmitti, kun siihen oli niin asennoitunut - ja ollut pää alaspäin käymättä vessassa :D tänään kaikki se uudelleen. Haha, mulla oli herätys viime yönä klo.23.55, että ehdin vielä kerran vessaan ennen täysmakuun alkua! Pakko kyl sanoa, etten enää kammoksu alusastioitakaan ihan niin paljoa. Vesihanan voi laittaa lorisemaan ja saa täyden rauhan, hoitaja tulee vasta ku on valmis. Ei sillä, toivon että selviän huomennakin vaan yhdellä käynnillä.

Jesse-parka tuli tänään jo 7.30 tänne, että ehtii sanoo moikat ennen leikkausta. Nyt se lähti käymään kotona ja tulee uudelleen neljän aikaan. Viihdytän itseäni koulutehtävillä, lehdillä ja pisteenä i:n päällä viinirypäleet! :) xxxx

Osastolla

Aamulla käytiin taas tarkastuksessa Naikkarilla ja tutun lääkärin lisäks paikalla oli toinen lääkäri antamassa oman näkemyksen tilanteeseen. Tuli ihan yllärinä, että ne haluaa ottaa mut osastolle jo tänään (tietty heti ku siihen ei oo varautunut;)). Saatiin käydä vielä kotona. Menin suihkuun, söin hyvin ja ylidramaattisesti hyvästelin kodin :D

Nyt makaan osastolla 42. Matkalla tänne olin kauhuissani. Lääkäri nimittäin sanoi, että makaan leikkaukseen asti liikkumatta pää alaspäin ja jos hätä iskee niin se tehdään alusastiaan. En tiedä voiko pahempaa olla... Järkytyin aikalailla.

Sain yllättyä positiivisesti heti osastolle tullessani. Kätilöt oli tosi mukavia ja kyseli voinnista, selitti käytännöistä ja osasto vaikutti hiljaiselta ja rauhalliselta. Kaiken lisäksi sain oman huoneen!!! Oma tv, wc ja rauha. Kyllä kelpaa! Kätilö huojensi mun mieltä sanomalla, että keskiyöhön asti saan käydä vessassa! Luksus! Parhaassa tapauksessa astiaa pitää käyttää vaan kerran aamulla ennen leikkausta. Pää alaspäin makaamiseenkin tottuu, vähän särkee päätä, mut ei tää niin pahalta tunnu ku mitä kuvittelin.

Jesse ja äiti lähti äsken, nyt kattelen telkkaa ja syön viinirypäleitä. Kohta tulee iltapala ja Salkkarit. Huominen jännittää tosi paljon! Heti aamusta verikokeet ja sit leikkaukseen..! Xxxx

Naistenklinikalla tarkastuskäynnillä

Meillä oli aika 12.30 Naistenklinikalle. Lähdettiin tuntia ennen eli siis tosi hyvissä ajoin. Onneks, koska auto ei lähtenyt käyntiin... Hetken jo meinas paniikki iskeä, mutta sisko tuli ja pelasti. Ehdittiin hyvin ja loppupeleissä istuttiin aulassa 2 tuntia lääkärin muiden kiireiden takia. Vihdoin päästiin sisään ja vastassa oli mukava naislääkäri. Ultrattiin mahan päältä ensin ja vauvat voi loistavasti :) iloiset potkuttelijat!

Tarkastettiin kohdunsuu ja tilanne oli pysynyt samana. Lääkäri kuitenkin sanoi, ettei tilanne oo toivoton ollenkaan.

Hoitosuunnitelma kuulosti hyvältä. Ylipäänsä se, että jotain tehdään. Sain hormonipiikin mikä vahvistaa kohdunsuuta ja huomenna mennään uudelleen ja saan toisen samanlaisen piikin. Huomenna tarkastetaan myös kohdunsuun tilanne ja keskustellaan keskiviikon kulusta, jolloin laitetaan tukilanka. Lankaa ei yleensä laiteta monikko-odottajille korkeiden riskien takia, mutta meidän tilanteessa siitä on kuulemma enemmän hyötyä ku haittaa.

Lääkäri sanoi, että kunhan päästään viikolle 23 niin saan kortisonipiikkejä vauvojen keuhkojen kypsyttämiseen. Se on parempi aloittaa hyvissä ajoin. Jokainen päivä ja viikko on plussaa :) nyt on rauhallisempi mieli ja toiveikkuutta! <3 xxxx

Fiilikset

Moikka moi, viikonloppu on menny aika nopeasti, huh. Eilen ja tänään oli kavereita kylässä ja miten se piristääkään :)

Huomenna suunnataan Naistenklinikalle tarkastukseen. Jännittää mikä tilanne nyt on. Mulle on tullu tänään neljä supistusta, sellaista et vatsa on kovettunut ja tuntuu erikoiselta. Ne ei oo kestäny ku hetken.

Päässä pyörii tosi moni asia ja kysymyksiä on vaikka kuinka paljon. Pitää varmaan kirjoittaa ne ylös, etten huomenna unohda kysyä niitä. Jotenkin sitä on aina niin pyörällä päästään lääkärissä, että unohtaa kaiken olennaisen.

Oon varautunut siihen, että saatan joutua jäämään osastolle. Jesse on kaupassa ostamassa vähän evästä (luumuja ja lakuja, ne on must!) ja kun se tulee niin pakataan "sairaalakassi" (parit alusvaatteet, toppi, neukkukortti, eväät, lehtiä, koulutehtävät, lääkkeet ja laturi). Näin hyvin varustautuneena käy varmasti niin, että pääsen tarkastuksen jälkeen kotiin ;)

Toisaalta haluisin olla sairaalassa päivän tai pari epävarmuuden takia. Mietin ja stressaan supistuksia ja tuntemiani oireita jatkuvasti enkä pysty rauhoittumaan kunnolla. Sairaalassa olis joku, joka voi heti kertoa jos jotain on vialla ja katsoa kohdunsuun tilanteen säännöllisin väliajoin.

Huomenna selviää toivon mukaan moni asia, siihen asti jännätään! Xxxx

Sohvan pohjalla

Toinen päivä. TJ: aika monta päivää.

Postaukset tulee olemaan nyt varmaan aika ykstoikkoisia, kun täältä vaakatasosta päivittää kuulumisia. Eilinen oli tosi raskas sekä henkisesti että fyysisesti. Olin ihan jumissa ja joka paikkaa särki, kun siirryin illalla sohvalta sänkyyn. Selkä ja lonkat ei tykkää pitkästä makaamisesta. Olin tosi huonolla tuulella nukkumaan mennessä kaiken sen säryn ja huolen takia ja oli vaikea nukahtaa ku oli maannut koko päivän.

Valivali... Vaikka kuulostaakin valitusvirreltä niin tottakai teen mitä vaan vauvojen hyvinvoinnin takia! <3 tää on pieni hinta siitä, että saa kaksi tervettä murua!
Helpottaa omaa oloa ku saa purkaa myös näitä negatiivisia ja turhautuneita fiiliksiä tänne.

Mietityttää millaisessa tilanteessa pitäis soittaa päivystykseen. Oon tosi huono arvioimaan milloin jotain on pielessä. Esim.alkuviikon supistukset ei ollu mulle hälyyttäviä, vaikka ne teki tuhojaan, enkä nytkään osaa kunnolla sanoa milloin supistaa.

Tällä hetkellä olo on ihan ok. Vatsaa vihloo välillä, sellanen hetkellinen ylöspäin etenevä vihlova kipu. Potkut tuntuu säännöllisesti ja piristää :) xxxx

Huonoja uutisia

Tänään oli rakenneultra. Aloitettiin ultraus masun päältä ja kaikki näyttää olevan kunnossa. Ensin tutkittiin A-bebe kokonaisuudessaan ja kaikki on pienellä hyvin. Nähtiin tarkasti sydämen rakenne ja kaikki mahdollinen.

B-bebellä on myös kaikki hyvin. Ainoa mikä oli hieman poikkeavaa, oli navan kaksi suonta(?) kolmen sijasta. Se on kuulemma erityisen outoa, koska vauvoilla on samat kromosomit eikä toisella pitäisi olla jotain mitä toisella ei oo. Lääkäri oli vähän ihmeissään. Tärkeintä on, että tästä ei oo mitään haittaa yksittäisenä löydöksenä :) molemmat vauvat voi hyvin ja on tosi innokkaita liikkujia. Pikku futarit.

No ne huonot uutiset :( Mulle on tullut muutamia supistuksia tän viikon aikana, muttei niin kipeitä tms.,että olisin huolestunut hirveesti. Mainitsin siitä lääkärille ja rakennetsekkauksen jälkeen tarkistettiin kohdunsuu. Lääkäri meni ihan vakavaksi ja sanoi, että huonolta näyttää.

Pelästyin tosi paljon. Lääkäri oli tosi huolissaan ja sanoi, että kohdunsuuta (vai kohdunkaulaa? en tarkalleen muista kaikkia oikeita termejä, ku olin niin järkyttynyt sillä hetkellä) on 1,3cm jäljellä. Kohtua painettaessa se ei pidä ollenkaan ja näyttää tosi heikolta. Otettiin tulehdusnäytteet ja lääkäri alkoi soittelee ja konsultoimaan.

Päädyttiin siihen, että meen maanantaina Naistenklinikalle tarkastukseen. Luultavasti otetaan lapsivesinäyte (ettei siellä ole tulehdusta) ja laitetaan kohdunkaulan tukilanka. Nyt oon täysin vuodelevossa ja saikulla koko loppuraskauden. Ainakin vielä saan olla kotona lepäämässä.

Päällimmäisenä jäi mieleen lääkärin huolestuneisuus ja se, ettei saatu paljoa toivoa. Lääkäri kehotti varautumaan siihen, että synnytys voi käynnistyä eikä silloin voida tehdä mitään. Ennen 24 viikkoa ei vauvoilla juuri oo mahdollisuuksia selviytyä ulkomaailmassa. Tuntui tosi pahalta, kun lääkäri sanoi noin. Nyt pelkään liikkua ja mietin heräänkö yöllä lapsiveden menoon. En halua menettää mun pieniä rakkaita! <3

Maanantaihin pitää sinnitellä. Silloin näkee taas vauvat ja sen mihin suuntaan tilanne on mennyt. Toivottavasti jo pelkkä lepo auttaa! Nyt tarvitaan paljon onnea! Xxxx

Kuvassa herra A, B ei halunnut kokokuvaan :)

Nizzan ostokset bebeille

Kuten jo aiemmin kerroin, ostettiin kahdet valkoiset baby Conssit yhdestä Nizzan liikkeestä 20€ per pari. Ne oli must-hankinta, ostin pari vuotta sitten myös kummitytölleni moiset vaaleanpunaisina. Kun kengät jää pieniksi, niistä tulee koriste lastenhuoneeseen ja myöhemmin muisto pojille :)

I <3 mum & dad -jutut on H&M:stä. Jesse halusi ostaa ne. Muut vaatteet ja minitossut saatiin mun isovanhemmilta. Nyt meillä alkaa olemaan jo aika paljon pientä kokoa, 56cm ja muutama 50cm. Ranskassa koot meni vähän eri tavalla ku Suomessa, esim.bodypakkaus on kokoa 60cm. Bodyjä on joka päivälle omansa, heh. Loppuun kuva vaatekaapista, jossa poikien vaatteet on tällä hetkellä. Iso osa on vielä pyykkikorissa. Xxxx

Ps.pahoittelut, kun osa kuvista on väärinpäin, otin ne kyl oikein päin Iphonella..